perjantai 11. helmikuuta 2011

Voi onnea

Kävin eilen kaverin kanssa vanhantavaran myymälässä. Ja voi mitä ihanuuksia tarttui mukaan. Muutama peltitarjotin ja pino lautasia. Kotona vasta tajusin, että nythän tarvitsen AIVAN ehdottomasti myös kahvikupit, jotka käyvät noiden leipälautasten kanssa, jotta voin päiväkahville tuleville kavereilla näiltä lautasilta kakut tarjoilla. Siis uusi retki samaan liikkeeseen jo suunnitteilla.





Kun on ollut 2 viikkoa kotona jumissa kahden korvatulehduspotilaan kanssa, tuntui muutaman tunnin retki roinakauppaan ihan taivaalliselta. Ja voi sitä onnea kun löysin nuo lautasetkin. Joskus onni tulee niin pienistä asioista. Voi että miten haluaisin päästä huuutokauppaan. Johonkin sellaiseen missä olisi minun kukkarolle ja talonpoikaistyyliini sopivaa tavaraa tarjolla.



Ja jotenkin tuo roinakauppa matka kirkasti sumeata äitiyslomapäätäni siinämäärin että ratkaisin pitkäaikaisen pulmani. Olen nimittäin ihan urakalla pohtinut mikä olisi sopiva astiasto jota voisin keräillä. Vaan sopivaa ja sopivan hintaista ei tahtonut tulla vastaan. Nytpä ratkaisin asian niin (tämä on varmaan muille samanhenkisille ihan pässinlihaa), että kokoilen vanhoista samanhenkisistä astioista astiastoni. Eli vaikkei nyt ihan samanlaista lautasta/kuppia jokaisella ruokailijalla tule olemaan niin ehkä samanhenkinen. Ja voi kuulkaas sitä onnea kun tuo ajatus minulle kirkastui.

Samalla kirkastui myös se että tarvitsen ehdottomasti uuden astiakaapin (sieltä huutokaupasta siis:))

7 kommenttia:

  1. Jostain tänne blogiisi eksyin. Kauniita astioita olet hankkinut, tunnelmallisia :) Mukavaa perjantain jatkoa.

    VastaaPoista
  2. Ihania löytöjä olet tehnyt! Määki haluisin niin kovasti päästä jonnekin ihanaan huutokauppaan, sellaiseen, jossa olisi oikeasti mahdollisuus huutaa ja saada jotain kaunista.

    VastaaPoista
  3. Onnea uuteen blogiin!! Sulla on tosi nasta tyyli kirjoittaa ja paljon ajatuksia, kiva että muutkin kuin raksablogin lukijat pääsevät niistä nyt osallisiksi. Ja sulle varmasti antoisampaa, kun tulee vuorovaikutusta useampien ihmisten kanssa :)

    Huutokauppoihin halajan minäkin. En pääse, koska ei ole ikinä aikaa (=en pääse ilman lapsia) ja en oikein voi/saa ostaa mitään ennen kuin talo on valmis. Enkä toisaalta edes tietäisi mihin mennä. Jossain naistenlehdessä oli joskus juttu hyvistä huutokaupoista, mihinhän sen jemmasin.

    Ihana idea astiastosta!

    Jaksuja korvapotilaiden kanssa. Nimimerkillä jo toiset putket meidän alle kaksvuotiaalla.

    VastaaPoista
  4. Kiva uusi blogi sinulla! :)

    Astiastosta tuli mieleeni veljeni kommentti avovaimonsa astiastohaikailuun: "Jokainen ihminen on erilainen, miksei siis lautasetkin voisi olla erilaisia?" :)

    VastaaPoista
  5. Ihania noi tarjottimet!!! Sellasia olen yrittänyt keräillä jo jonkin aikaa, mutta vasta yhden olen löytänyt... Nyyh. Hauskoja tunnustuksia:). Onnea uuteen blogiin!

    VastaaPoista
  6. Minäkin löysin uuteen blogiisi. Kauniita löytöjä!

    VastaaPoista
  7. Hei, kiva kun löysitte tänne. Ilostun aina kovasti kun joku tänne viestiä jättää :)

    Arvaa Kirsikka kauanko minulla on ollut pakottava tarve saada noita tarjottimia. Kauan. Ja siksi niiden löytyminen tuntuikin Niin makoisalta.

    Onneli, laita huutokauppavinkkejä jos lehden löydät. En ole aikoihin käynyt. Eli kaikki vinkit tervetulleita. Huutokaupoissa on jotenkin niin jännittävä tunnelma. Mutta tosiaan pitäisi olla myös kiinnostavaa huudettavaa ja sellaista mihin on varaakin. Ei se muuten oikein anna mitään.

    VastaaPoista

Kiitos mukavasta kommentista!