Vaan ostin siis vanhan työkalupakin, jonka on joku näppäräkätinen joskus ihan itse valmistanut ja sitä ei tosiaankaan ole silkkihanskoin käsitelty. On lommoa ja naarmua, kolhua ja maalitkin rapisseet. SE on vähän pyörinyt eteisessä kenkäkaappina ja vähän olohuoneessa koristeena, mutta nyt siitä tuli sivupöytä kun sain miehen ruuvaamaan siihen pyörät alle. Hyvää kuvaa ei näin hämärässä meinaa saada ei sitten millään.
Aika rouheahan tuo pöytä on, mutta ihan kiva. Nyt olohuone on vaihtanut sinivalkoisen kesäilmeen tumman ruskeaan ja valkoiseen. Niin ja tietysti nyt jouluna se punainen siinä vielä mukana. Piristävää vaihtaa värejä sesongin mukaan, sohvien ja verhojen kankaita vaihtamalla tulee kyllä ihan uusi ilme huoneeseen. Nyt vaihdoin lisäksi matonkin, kun kesäksi olin laittanut olohuoneeseen edellisen kodin eteisen maton. Oli ehkä maailman helpoin uudistus, etenkin kun mitään ei tarvinut edes ostaa vaan kaivaa ainoastaan kaapista esiin.
Täälä on taas vaihteeksi vietelty sairastupaa, kun viisveellä oli kummatkin silmät tulehtuneet. Flunssaa ja lämpöilyä siihen päälle. Jotenkin muuten ihan pirtsakkana hän sitten on hillunut täällä kotosalla ja varmasti innoissaan palaa 2 päivän kotoilun jälkeen kavereiden luokse päiväkotiin. Nyt itsellä kutisee silmä siihen malliin että varmaan saan hakea tipat seuraavaksi itselleni.
Pomoni on jotenkin ymmärtänyt että kun hoidan kotona sairasta lasta, olen etäpäivällä ja voin hyvin tehdä pikkuaskareita (jotka muuten voisin hoitaa ihan hyvin joskus loppuviikosta toimistollakin) ja koska jostain syystä on niin huono omatunto kun joudun olemaan kotona sairaan lapsen kanssa että niitä pikkutehtäviä sitten kiltisti suorittelen vaikka vähän harmittaakin. Nyt ne vielä onnistuivat, mutta kun viimeksi kotona oli kaksi potilasta oli töiden teko siinä ohessa aika haasteelllista. Onko muilla pienten lasten äideillä sama homma?
Jouluverhot sain tässä saikkuillessa vaihdettua ruokailuerkkeriin ja kovin on nyt joulunpunaista. Joulukoristeetkin potilaan kanssa tutkittiin läpi ja aikamoista rihkamaa oli yksi iso laatikollinen. Nyt täytyy tosiaankin tänä vuonna tehdä se jota jo monena vuonna olen suunnitellut; ostaa joulukoristeet ale-myynneistä. Jostain syystä joulun jälkeen, joulua liika-annoksen nauttineena ei vaan ikinä ole napannut mennä ostamaan lisää joulukoristeita.. Tiedätte varmaan tunteen :)
Pikaista paranemista sinne! Aivan ihana tuo pöytä - upea. Heti aloin miettiä, mihin sellainen meillä mahtuis :D Joten oon ihan myyty :)
VastaaPoistaMä luulen, että kaikki (terveitä tai kipeitä) lapsia hoitamaan jäävät vanhemmat potevat siitä huonoa omaatuntoa - se tunne on rakennettu jotenkin pään sisälle. Mä poden huonoa omaatuntoa hoitovapaalla olosta joka kerta, kun ilmoitan työnantajalle jatkavani vielä kotona. Ja ihmettelen sitä tunnetta aina. Miksi mun pitää tuntea olevani "huono" tai tekeväni väärin, jos hoidan mun omia lapsiani kotona. Mutta silti se tunne sieltä tulee pintaan ja melkein pahoittelee pomolle, kun en nyt tule töihin.
Mun mielestä tuollainen etätyöpäiväajattelu pomolta ei oo oikein. Mun työssä työt pitää tavallaan tehdä etukäteen, jos jää pois. Oon opettaja ja käytäntö on, että tunnit suunnitellaan sijaista varten. Jos lapsi sairastuu yön aikana niin ohjeet lähetetään sähköpostitse tai sitten puhelimitse. Muuten ne tunnit käydään tekemässä valmiiksi illalla, kun puoliso on kotona lasten kanssa.
Kiitos Jane :).
VastaaPoistaOn se hassua tämä lapsien hoidosta syyllistäminen :)....nämä ovat varmasti aika paljon yritys/alakohtaisia. Mutta ei välitetä, sillä kyllä ne lapset sentään on tärkeimpiä kuin yksikään työ :)
Totta! Oon monta kertaa ajatellut, että ehdin tehdä 30 vuotta töitä vielä ennen eläkeikää ja varmaan vielä enemmänkin, mikäli sitä jatkuvasti nostetaan, joten nyt vaan hyvällä omallatunnolla nautin siitä, että on mahdollisuus olla kotona lasten kanssa :)
Poista