Näytetään tekstit, joissa on tunniste rakentaminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste rakentaminen. Näytä kaikki tekstit

maanantai 4. helmikuuta 2013

Arjen pikkuapulaiset

Laitanpa muutaman sanasen asiasta joita pohdittiin kovasti silloin taloa suunnitelessa...liittyen arjen pikkuapulaisiin. Eli millä pienillä laitteilla tai jutuilla voisi helpottaa kodinhoitoa.

1. Keskuspölynimuriin roskaluukku
Oli aika selvää että otetaan keskuspölynimuri. Mietimme montako pistorasiaa tarvitaan..kyllä yksi pistorasiaa per kerros oli ihan riitävä meille ja 8m letku on toiminut mainiosti. Paras paikka letkulle on meillä iso pyykkikori kaapissa, sellainen ritiläkori tiedättehän. Sopi sinne ihan mainiosti, vaikka keittiömyyjä toista väitti. Mutta se mitä hinkusin ja odotin oli kaapiston alle asennettavat roskaluukku. Sellaiset kätevät jotka melkein itsekseen imisivät roskat lattialta..no okei ehkä vähän pitäisi lakaista niitä sinne hollille. Hankimme siis kaksi rikkaimuria, toisen keittiöön roskiksen alle ja toisen eteiseen vaatekomeron alle. Odotukset olivat korkealla ja ajattelin niiden olevan hirveä iso apu...nyt muutaman vuoden kokemuksella en niitä nyt kovasti kehuisi. Joskus tulee roskat sinne lakaistua ja mies kuulema jalalla potkii niitä isompia murusia sinne...silti usein roskat menevät imuriin tai sitten ihan harjalla ja rikkalapiolla otan irtoroskat pois. Ei rikkaimurit ihan tyhjäkäytöllä ole, mutta odotuksiin nähden aika huonolla käytöllä. Eteiseen laitoimme koko eteisen kattavan kuramaton (sellaisen k-raudan metritavara maton) ja rikkaimuri ei oikein toimi sen kanssa. Mutta ehkäpä jonain päivänä kun kuratassut kasvavat ja mutaa tulee vähemmän, voimme siirtyä tavallisiin mattoihin ja lakaista laattalattialta roskat rikkaimuriin.

roskaluukku, kuva netistä lainattu
Roskaluukku toimii siis niin että jalalla tuota luukun ylläolevaa härpäkettä koskemalla alkaa luukusta imu ja siihen sitten harjaamalla roskat vetää tuo imu ne samaan paikkaan kuin muutkin keskuspölynimuriin imuroidut roskat; säiliöön.

Meillä on BEAM-merkkinen keskuspölynimuri ja ei toistaiseksi valittamista.

2. Pyykkikuilu
Toinen arjen apulainen jota hinkusin ja suunnittelin pitkään on pyykkikuilu. Sellaisen mies sitten laittoi..putki meidän vaatekomerosta alas kodinhoitohuoneeseen. Eli ihan vaan yhdessä hyllyssä onkin reikä, josta vaatteet nakataan alas. Ja se on NIIN taivaallinen apu. Aivan parasta! Kaikki likapyykit ja tavarat on niin helppo nakata siitä suoraan kodinhoitohuoneeseen, josta pyykit menevät helposti koneeseen..ilman että kuskailen niitä yksitellen alas portaita. Pyykkikuilu on asia joka minusta pitäisi olla aivan vakio jokaisessa kaksitasoisessa kodissa. suosittelen!! Oli (kuulemamma) aika helppo tehdä, edullinen (=putken pätkän hinta) ja vaati vain sen suunnittelun jo aikaisessa vaiheessa.

Mikä teillä on kodissa paras arjen apulainen?

perjantai 23. marraskuuta 2012

Etenee..sauna ja suunnitelmat

Voi mikä piiitkä tauko onkaan ollut bloggailussa. Ei vaan ole ehtinyt, ei edes suosikkiblogeja lukea saati sitten omaansa päivitellä. Mutta kaikki silti etenee..niin talonrakennus että omat suuret suunnitelmat. Vaikken siitä täällä ole ehtinyt tiedottakaan :)

Kodinhoitohuone näyttäää tältä;



Ja terassi näyttää tältä...


 Eli saunaa rakennetaan, vihdoinkin. Toivottavasti valmistuu pian koska haluan saunaan ja haluat nuo hiivatun laudanpätkät ja sahanpurut pois elämästäni. Ne ärsyttää ihan vietävästi!

Sauna on nyt laatoitettu (ja hei olen oikeastaan alkanut tykkäämään siitä mutalaatasta, se onkin aika kiva) ja seinille on saatu paneelia. Paneeliksi tuli supisauna-vahalla vedelty kuusi. Oli hirveän vaikea päättää paneelia ja kuusi nyt oli se huokein vaihtoehto. En oikein tykkää siitä punasävyisestä puusta saunassa ja toisaalta ihan musta tuntui liian kovalta...joten siitä tuli nyt tälläinen tumman ruskea. Meistä ihan mielettömän hyvä väri ja sopii NIIN hyvin kaakeleiden värin kanssa.



Kiukaaksi taitaa nyt tulla Figaro. Minusta kaikki kiukaat oli rumia, joten ihan sama mikä kivikasa siihen tulee. Toivottasti on hyvät löylyt, kaunis ei minusta tuokaan ole...ehkä vähemmän ruma kuin joku muu.
En ole saunaa ajatellut sen kummemin sisustella (laittaa esim. verhoja kuten äitini, onko jollain muulla???), se on laudeliinat ja löylysaavi ja ei mitään muuta. Mutta ihana on kyllä päästä kohta saunaan. On se talvella aika kiva kun hiihtolenkin jälkeen pääsee saunaan -- minä olenkin kova hiihtämään; pari vuotta sitten justiinsa kävin ja ainakin 2km lenkin heitin. Mutta noin niinkos ajatuksena. Ja onhan mulla ne lumikengät, ne oli kivat! Ja tuleehan sitä nyt ulkona oltua ja sen päälle sauna on ihana!

Ja ne omat suuret suunnitelmatkin etenee ja selkiytyy pikkuhiljaa. Olen varma että siitä tulee kiva, kunhan saadaan paperisotkut pois alta ja päästään tositoimiin. Olen jo lomalla töistä ja ehdin vähän harrastaakin..kävin kaverin luona muffinssikurssilla, tsekatkaapa miten ihanan tein. Noiden pienten koristeiden teko oli niin hauskaa etten olisi uskonutkaan, olen enempi sellaisten suurten linjojen nainen.
Mutta nuo pikku omenat ja puolukat, voi söpöyttä!



Ihanaa viikonloppua!

torstai 2. elokuuta 2012

Hitaasti ei olekkaan hullumpaa

En ole ollut ikinä mikään rakentajatyyppi ja kun tiedän oman kärsimättömän luonteeni, niin olisikin ollut ihan hassua alkaa rakentamaan taloa. No toisin kävi. Olen tässä kitkutellut rinnalla ja yrittänyt kestää valtavaa työmäärää, keskeneräisyyttä, valtavaa työmäärää, ikuista sotkua, rahanmenoa, valtavaa työmäärää..ärsyyntynyt ja ahdistunut loputtomiin tupatarkastajiin, jotka tulevat joskus yllättäenkin ja tämä keskeneräinen talo pitäisi olla esittelykunnossa 24/7. Taloa on mahdotonta saada kokonaan kauniiksi ja kivaksi kun se on osittain kesken.

Mutta vaikkei kärsimätön luonteeni nyt ole vielä kärsivälliseksi muuttunut ja vaikken vieläkään osaa ilostua yllätysvieraista, niin paljon olen kyllä oppinut tässä matkalla. Ja ihan tosiasiahan se on että me olemme rakentaneet hyvällä tahdilla (luin ilolla perhe-lehdestä perheestä joka rakentanut 8 vuotta eikä talo vieläkään valmis. Mikä ihana äiti siinä perheessä olikaan -nostan hattua).Kiitos meillä näinkin nopeasta rakentamisesta miehelle, joka on taitava ja ahkera. Ennen ajattelin että talon on oltava kertaheitolla valmis ja sitten sinne vasta kannattaa muuttaa..ehkä. Mutta on tässä pikkuhiljaa raksailussa puolensa. Olemme kohta asuneet 2 vuotta täällä ja nyt saimme muutamia viikkoja sitten kylpyhuoneen valmiiksi (siis ylhäällä on suihku myös, eli ei täällä ilman pesutiloja olla oltu sentään) ja iloitaan kaikki siitä valmiista kylpyhuoneesta aivan eritavalla kuin jos se olisi ollut valmis jo kun muutettiin. Silloin oli niin paljon muuta uutta ja ilostuttavaa (kuten omat makuuhuoneet ja uusi ihana keittiö). Iloitsimme niistä ekat puolivuotta, sitten iloittiin valmistuneesta kodarista jne. Pikkuhiljaa valmistui uusia juttuja ja aina saatiin lisää iloin aiheita. Ihan oikeasti. Sitä osaa arvostaa asioita ihan erilailla kun ne eivät tule kaikki heti kerralla.

Ja  nyt sitten saatiin paikalle se kylän halutuin ukkomieskin...eli kun oltiin kylvetty ja suihkuteltu muutama viikko pimeässä niin nyt saatiin sähkärin avulla kylppäriin myös valot. Siis muutkin kun ne tähtitaivas-valot jotka saatiin päälle aiemmin jo teknisen tilan kautta.
shampoohyllyt on niin kivat.

Halogeeneistä tulee jännät varjot, tykkään!

meillä on siis katossa 6 halogeeniä ja tähtitaivas. Usein käytössä vain 3 halogeenia (ja tähtitaivas, koska 2-vee vaatii sen aina)

Tähtitaivas tulee kuulema parhaiten oikeuksiins kun "tähdet" ovat mahdollisimman epäsymmetrisesti aseteltu. Totta!

 
Kylpyhuone on tehokäytössä. Lapset kylpee siellä päivittäin -ainakin kerran. Tähtitaivas on aina päällä kun lapset kylpee, 2-vee fanittaa sitä. Hän jopa lauloi tähdille onnittelulaulun yksi päivä. Aikuisetkin käy mieluummin kylpyhuoneessa suihkussa kuin ylhäällä -kylppärissä kun on niin ihanat valot ja musiikit. Mies käy aamulla siellä suihkussa ja se ei häiriste meitä, jos vielä nukumme ja vanhin lapsi taas käy aina vasta niin myöhään suihkussa että sekään eie nää häiritse pienempiä, jotka jo nukkuu (tai yrittää ainakin).

Eläköön hitaasti rakentaminen!

ps. ja minulla tosiaan on se enterorokko. Nielu on niin kipeä ettei pysty mitään nielemään. No hyvä, niin ehkä jää ne herkutkim syömättä :) ja onneksi on olemassa särkylääkkeet, niiden voimilla  mennään varmaan vielä pari päivää.

tiistai 31. heinäkuuta 2012

Terassia

Iloitsin jossain aiemmassa postauksessa että nyt on terassi valmis...no se tarkoitti silloin että terassin lattia oli valmis. Nyt terassille saatiin sitten pylväät ja kattokin on melkein valmis. Näyttää niin ihanalta.
Terassin kattovalaisimiksi otimme ihan perushalogeenit ja koska talon seinällä on valot, mietimme oliko sekin turhaa. Koska haluamme valaista terassin ihan superhyper valoisaksi? Illalla terassilla istuessahan on ihan kiva kun on vähän. No nyt on kuitenkin valot ostettu ja reiät katossa eli sinne ne 3 halogeenia nyt upotetaan -aika näyttää tarvitaanko niitä vai ei. Suunnitelmissa oli laittaa joku kiva riippuvalaisin saunan tai siis khh oven eteen, jossa ehkä jonain päivän'ä sirkkelin sijasta on kiva pöytäryhmä tai korituolit saunan vilvoittelupaikkana. Nyt sopivaa ulkokäyttöön soveltuvaa riippuvalaisinta ei löytynyt, joten siihenkin tulee aluksi halogeeni.
Alaterassi on tosi ihana, tänään siihen levitettiin paperirullasta iso kaistale ja sormimaalattiin. Eilen siinä oli viritetynä isot tyynyt jamatto, jonka päällä pelattiin Disney Trivial Pursuittia. Kun tulee juhlia (ja kohta niitä tulee, lapsilla on synttärit heinä ja elokuussa) siihen voi laittaa lisäpöytiä tai lapsille vaikka ihan vaan vilttejä ja tyynyjä joissa evästellä herkkuja.

Ja tuo taustalla näkyvä kukka-yrttipenkki on niin ihana. Siinä on vielä muutama aukko ja arvon pitäisikö siihen laittaa pioneja tai ihan suunnitelman mukaan niitä havuja. Tai jotain ihan muuta. Pionit olisi ihania, mutta niiden kukinta aika on kai aika lyhyt, vai onko? Minulla ei ole ikinä ollut pioneja. Kukkapenkin oikeaan laitaan on suunnitteilla penkki, mutta sekin ehkä vasta muutaman vuoden päästä..

Kuvassakin huomaa lattian värieron, sisempi terassi on vuoden vanha ja tuo alaterassi pari viikkoa. Ja kyllä tuo sisempi on vaan niin paljon kivampi. Mutta vielä mietitään minkä väriseksi lattia maalataan.

Pihalla oleva varasto (toivottavasti jonain päivänä saadaan se vierasmajaksi) odottelee terassia eteensä myös. Tai suunnitelmissa oli terassi, mutta nyt mietitään että joskos vaan rappuset -kun ei ole aikaa eikä rahaa juuri nyt isompaa terassia siihen laittaa. Onko hyviä ideoita millaiset portaat siihen voisi laittaa?


Kuten kuvassa näkyy puuttuu polun reunalta edelleen kivet ja siksi kangas sieltä rumasti pilkottaa. Tuo polku tulee siis terassilta ja on tarkoitus reunustaa luonnon pyöreillä kivillä. Niitä mennään taas pelloilta poimimaan ensi keväänä :)
Suunnitelmassa oli piirretty terassin lisäksi majan eteen myös kesäkeittiö, joka olisi kyllä joskus tarkoitus toteuttaa -mutta ei vuosiin. Jotain kivaa tuohon voisi kyllä laittaa, koska maja näkyy suoraan olohuoneen ikkunoista ja tuollaista puolivalmista on niin ikävä katsella. Vaikka oikeastaan siihenkin on jo silmä vähän tottunut. Mutta ne nätit portaat voisi olla mahdollista saada nopeasti valmiiksi ja ehkä jo tänä syksynä.

Tein tänään enterorokko-potilaille (jo aika hyvin toipuneille) pitsaa. Kipulääkkeen voimin he jo syö jotain. Ai että se oli hyvää. Muistelin sitä tehdessä kuinka nuorena kotona meillä äiti teki pitsan voitaikinan päälle..tekikö muilla? Siis sehän ei kyllä ollut pitsaa vaan ihan jotain muuta, mutta pitsaksi sitä sanottiin. Ja niin sanon minäkin omaani -vaikka se onkin  suomalaiseen tyyliin tehty niin että täytteenä on mitäsattuu ja välillä aika runsaalla kädellä. Mutta ehkäpä siksi se onkin pitsa eikä pizza. Tässä serkkuni takuuvarma pohja ohje, onnistuu aina.

Pitsa pohja
1pss kuivahiivaa
2.25 dl vettä
1tl suolaa
2-3rkl öljyä
4.5-5dl durum jauhoja

paista pizza 250 asteessa. Nostata taikina mielellään 2 kertaa; ensin möykkynä astiassa ja sitten vielä kaulittuna pellillä. Jos ei vaan ehdi niin sivele öljyä pintaan enen täytteitä niin paistuu paremmin.

Ääh nyt on oma pää kiepä ja kurkku. Eikai enterorokko vaan voi tulla myös aikuisille...voi ei. Just kun lapset parani.


perjantai 13. tammikuuta 2012

Sairaskertomuksia ja saunasuunnitelmia

Sähkökatkoksen jälkeen netti on toiminut hyvin vaihtelevasti. Niin  vaihtelevasti etten ole viitsinyt edes ryhtyä tekstejä rustailemaan. Mutta nyt on sopiva hetki, muut joko nukkuu päikkäreitä tai ovat mummulassa hoidossa. Siis laitanpa tänne nyt ihan vaan tiedoksenne että elossa ollaan ja hyvissä voimissa.

Tänään piti olla nuorimmaisen kitarisaleikkaus (ne korvatulehdukset ovat olleet osa elämäämme taas heti kesän jälkeen) ja korvien putkitus. Olemme antaneet kuitenkin nyt tässä rinnalla homeopaattisia lääkkeitä ja sen kuultuaan ei anestesia lääkäri uskaltanutkaan lähteä kitarisoja leikkaamaan (pelkäsi lääkkeiden yhteisvaikutusta, josta ei ollut tietoa). No onneksi, sillä korvalääkäri totesi putkituksen jälkeen ettei risoja olisi otettu muutenkaan pois. Ne kuulema olivat ihan pienet ja eivät häiritse ainakaan vielä.
Homeopaattisista lääkkeistä on ollut minusta hyötyä, poika on paljon reippaampi ja nyt putkituksen yhteydessä korvat olivat ensimäistä kertaa terveet. Aiemmin antibiootit eivät parantaneet korvia, mutta ehkä ottivat terävimmän kärjen tulehduksesta pois. Putket laitettiin nyt kuitenkin, sillä taustalla oli kaksi korvatulehdusta (mutta viimeisimmät korvatulehdukset olivat nyt vain varjo niistä aiemmista, joissa oksennettiin ja valvottiin ja itkettiin). No nyt olen täällä toiveikkain mielin joskos putket ja kokoajan karttuva  ikä sekä homeopatiat takaisivat terveempää elämää nyt loppu talveksi. Lupaavalta näyttää!!

Kylppärin alkuperäinen pohjapiirros


Saunan kylpytilan suunnittelut käy kuumana. Ja nyt näyttäisi siltä että
1. suunniteltua wc pyttyä ei tulisikaan vaan sen tilalle kaavailen jotain ihanaa vanhaa liinavaatekaappia pyyhkeille ja shampoille.
2. kylppärin laatat tulevat olemaan ne jo hankitut valkoinen tiililadonta seinälle sekä tumman ruskea lattialle.  Ei vaan ole energiaa ja rahaa alkaa vaihtamaan, jo hakittuja. Ja onhan ne ihan peruskivat nyt kuitenkin ja ennenkaikkea JÄRKIemännän valinnat. Tuommoinen vaihteleva, jo valmiiksi kuraisen oloinen, on aina helpompi kuin vaalea tälläisessä mutakukko-porukassa. Ja kylppäri remppa tulee ajankohtaiseksi taas 25-vuoden päästä kun me ollaan jo melkolailla eläkeikäisiä. Silloin vaihdetaan ne vaaleammat :). Ehkä.
3. Oven oikealle puolelle tulee n. 140cm korkea väliseinä, johon ripustuskoukut pyyhkeille (kerron joskus myöhemmin paremmin). Hyllyjä ei, sillä muuten seinästä tulee miehen mielestä liian paksu ja suihkutila jää liian kapeaksi. Tässä ollaan erimieltä, mutta parempi vissiin joustaa...tälläkertaa :).

Hahmottelua pikkumuutoksista kylppäriin. Väliseinä meillä siis vain seinä, ei kaappi kuten kuvassa. Mutta mitoiltaan aika samankokoista mietimme.

Järki-ihmisen laatta. Sama kuin khh ja nyt laitetaan siis myös saunaan ja kylpyhuoneeseen, Saumat voisi olla jopa tummemmat kylppärissä. Sillä omantukan värjääjänä  ja karvaisen koiran omistajana tiedän että saumat vaihtaa helposti väriä..

Ammeen taakse (saunaseinälle) ajattelin joko avohyllyä tai sitten ihan sellaista pientä seinäkaappia. Olen huomannut että sauna ja suihkutavarat vie ylättävän paljon tilaa. Ja lisää tilaa tarvitaan kokoajan kun kolmas pikkunainen alkaa muutaman vuoden päästä haalimaan omia shampoitaan ja hoitoaineitaan  talouteemme. Sillä onhan se melko varmaa ettei jo käytössä olevat sitten enää kelpaa...

kaappi: sisustus nostalgia
Että tälläisiä suunnitelmia ja sairaskertomuksia tälläkertaa.

Opin viimeviikolla että Lidl- nimisestä puljusta saa yllättävän hyviä prezeleitä. Luulin ettei hyviä saa kun Stokkalta, vaan IHAN väärä oli se luulo. Siellä niitä oli Liiterin paistotiskillä ja oikein sopuhintaa. Opin myös että liiteristä saa ihan kelpokamaa muutenkin (siis ruokaa, en ehkä ole vielä ihan vakuuttunut siitä vaate ja tavara osuudesta. Mutta varmaan ihan ajankysymys koska hiihtelen Lidl-trikoissa kylillä). Mutta vakavasti puhuen; Ihan suotta se mies sitä aina haukkuu. liiterin jäätelökin on ihanaa. Eläköön Lidl!




Mukavaa viikonloppua!

ps. Mies huusi meille kaksi aivan huippukivaa peiliä. Laitan kuvia joskus. Itse en päässyt huutokauppaan (vain siihen alkunäyttöön, opastamaanmiestä että noita peilejä meille sitten) ja harmitti aivan kamalasti. Sillä kamat olivat menneet ihan tosi huokealla hinnalla. Ruokapöytä kahdella jatkopalla ja tuolilla, tukevaa antiikkia -vuosiluvusta en tiedä- 350e. Miettikää!!
Ja just se mitä meillä kaivataan. Isoa ja jatkettavaa pöytää, mutta enhän mä voinut ymmärtää että ne NIIN halvalla myy, näytti että hinnat on ainakin 1000e ja siitä ylöspäin. Että alappas Kirsikka käymään huutokaupoissa, niissä näyttäisi olevan hinnat kohillaan. :) No heh heh. Taisi olla vaan reilu huutokaupan pitäjä. Niin tai näin, nyt on kova hinku päästä uudestaan huutokauppaan, semmoiseen jossa huudellaan halvalla hyvää tavaraa... :). Onko sellaisia tiedossa?

keskiviikko 29. kesäkuuta 2011

Rakentamisesta

Kun aloimme rakentamaan ei kummallakaan ollut MITÄÄN kokemusta rakentamisesta tai edes remontoinnista. Mietimme aikatauluja ja kyselimme muiden rakentajien aikatauluja; kuinka nopeasti sen talon oikein voisikaan pääosin itse rakentaa?

Meillä oli tavoitteena muuttaa juuri nimenomaan syksyllä 2010 jotta vanhimman lapsen koulu alkaisi uudessa kodissa sopivasti. Koska meillä oli pari lasta ja kolmas tulossa suunnittelun/rakentamisen aikaan ei projektia olisi pystynyt mitenkään tekemään nopeammin. Tahti oli aika tappava juuri ennen muuttoa.

Mutta tässäpä meidän aikatauluja, jos jollekulle on niistä vaikka jotakin hyötyä ja onhan se itsekin mukava kerrata miten kaikki oikein menikään. Ja sen sijaan että harmittelee kuinka paljon on vielä tehtävää riemuitsee siitä kuinka paljon on saatu jo tehtyä. Ja paljon on!

- Odotimme poikkeus+rakennuslupaa pitkälti toista vuotta, kyllä! Ja kokoajan oli vähän epävarmaa saadaanko vaiko eikö. Ei oikein uskallettu edes suunnitella mitään kun pelkäsimme ettei lupaa tulisikaan. Vaan lupa tuli ja ihan viime metreillä. Se meni ihanihan viimetippaan perustusten teon kannalta. Mutta ehittiinpäs!

- Perustukset tehtiin viimehetkillä ennen pakkasia ulkopuolisen voimin ja talopaketti saapui joulukuussa. Viimeiset harkot laitettiin päivää ennen paketin tuloa. Olin jotenkin niin sumussa etten edes muistanut tuota, mutta mies juurikin kertasi tämän seikan. Aika täpärälle meni siis sekin. Seinät saatiin pystyyn viikossa talotoimittajan miesvoimalla.

- mies ja hänen isänsä rakensivat kaikki vkonloput ja melkein kaikki illat. Katto piti antaa ulkopuolisten tehtäväksi -mutta valitettavasti projektin ottanut firma jätti hommat tekemättä, teki huonoa jälkeä ja lopettivat koko firman. Suurinosa jäi siis taas miehelle ja hänen isälleen. Että harmitti.


tilanne 06.03.2010
-muutimme elokuun lopussa 2010 kotiin, jossa ei ollut listoja (ei jalkalistoja, ovi tai ikkunalistojakaan) ei kodinhoitohuonetta, eikä saunaa. Ei terassia tai mitään ulkopuolisia listoja ja rännejä. Kodissamme on 4mh ja kaksi kerrosta. Eli sellaisen kodin pystyy rakentamaan ominvoimin muuttokuntoon, jos kaikki menee putkeen ja jos omaa rautaiset hermot.

- heti muuton jälkeen khh tehtiin valmiiksi niin, että siellä pystyi säilyttämään tavaraa (kaikkea ihanaa raksaroinaa lattiat pullollaan) ja pesemään pyykkiä.

-pikkuhiljaa iltaisin ja vkonloppuisin mies ahersi listoja ja viimeistelyjä. Voin kertoa että minä en olisi jaksanut. En ihmettele koteja joissa listat jää laittamatta. Sitä vaan uupuu. Mutta mies uurasti.

- Väsymys tuli (ainakin minulle) ja kun lapset sairastivat tammikuusta pääsiäiseen oli rakentamisessakin vähän taukoa. Päivät menivät lääkärissä juosten tai sumussa harhaillen.

- Talo saatiin maalattua 2 kertaan talkoilla ja ikkunalistatkin kiinnitettyä melkein kaikkiin ikkunoihin kesäkuussa 2011. Miten niitä onkin niin jumalaton määrä??

- kesäkuun 2011 alussa oli melkein kaikki listat paikallaan sisälläkin, vain kuistin ikkunoista ja muutamasta vähäpätöisestä paikasta puuttuu edelleen. Terassikin kaidetta vaille vaille valmis.

- sisältä talo on ihan valmis kylpyhuonetta ja saunaa lukuunottamatta. Ne toimivat tällähetkellä lauta yms. varastona. Ulkotöitä on melkoisesti tekemättä, mutta nythän alkoi miehen megapitkä loma. Maanmuokaus, täyttö yms hommat on aloitettu mutta vielä on paljon sitäkin puuhaa. Onneksi on se traktori. Sitä ilman olisi aika toivotonta.

- Puutarha on lähinnä ruukuissa rappusilla ja terassilla. Pari omenapuuta mies istutti (joita peurat jo vähän maistelivatkin). Kaikki perennapenkit taidan suosiolla jättää tuleviin kesiin.



En tosiaankaan tajunnut että pelkissä talon kulmalaudoissa (nehän puuttuu vielä kokonaan talostamme) on niin iso homma ja että jokaiseen kulmaan tulee 6 lautaa?!
Jokainen lauta kun pitää ihan itse maalata muutamaan kertaan ja sahata oikean mittaiseksi. Nyt vain toivotaan että kaikkien noiden koristelautojen laittamisen vaiva on sen väärti!

Rakennusaika on varmasti myöhemmin ajateltuna ihanaa aikaa, lapset pieniä ja oppivat kokoajan kaikkea uutta. On mukava tehdä yhteistä kotia ja suunnitella yhdessä kaikkea. Niinniin. Totuus on että vapaahetket ovat liian vähissä, tuntuu että elämä on vain työntekoa ja on vaikea pysähtyä nauttimaan siitä hyvästä mitä meillä on. Muuton jälkeen kesti 3kk ennenkuin saimme istahdettua samaanaikaan sohvalle miehen kanssa. Ihan totta. Harvoin istumme edelleenkään, mutta nyt jo useammin. Tuntuu että hommat ei tosiaankaan tekemällä lopu. Kyllä se rivarissa asuminen vuokralla oli tavallaan pikkuisen leppoisampaa...

On ihan uskomatonta että kohta tulee vuosi täyteen uudessa kodissa. Pikkuhiljaa olen saanut oman pienen sosiaalisenverkostonkin tänne, siis hyvin pienen mutta toivottavasti laajenevan. Tutustunut ihmisiin joilla on samanikäisiä lapsia ja löytänyt mukavia paikkoja läheltä uutta kotia. Väsymys alkaa helpottamaan. Koti tuntuu kodilta ja ehkä tulee päivä kun yllättäen ilmestyvät vieraat eivät enää pahoita mieltäni. Ehkä siihenkin tottuu, ehkä ei.

Kun ajamme kotiin, katson taloa jokakerta ihaillen -vaikka se on kesken, se on niin kaunis. Se sopii tähän niin täydellisesti.

keskiviikko 13. huhtikuuta 2011

Kodinhoitohuone

Jipii, putkimies pääsi vihdoinkin käymään ja nyt on kodinhoitohuoneessa jo yksi hana toiminnassa ja rättipatterikin seinällä. Tervetuloa kevät ja muta!
Kaapit ovat olleet ilman vetimiä. En vaan ole löytänyt sopivia.
Tilasin kerran netistä vetimet ja sen jälkeen netistä tilaamisen kynnys nousi kattoon. Onneksi tilasin vain yhden vetimen, sillä se oli aivan järkyttävä livenä.
Vaan nyt tilasin nuppivetimet. Rohkaistuin ja ajattelin että voihan ne nupit sitten helposti vaihtaa. Vetimet on hankalampia kun pitää löytää uudet samankokoisella ruuvinvälillä (tähän varmasti joku oikea termikin).
Vaan nyt on nupit tilattu ja mieli odottava.


Tilasin tälläiset numerolliset nupit. Niitä löytyy täältä.

Kodinhoitohuone on kyllä paikka joka voisi olla vähintään 20m2. Niin paljon kaikenlaista tapahtumaa ja roinaa siellä pitäisi mahtua tekemään ja säilömään. Vaan tuo meidän khh on aivan mainio kunhan saadaan terassi valmiiksi ja sinne pääsy näin myös ulkokautta. Ja ne kaikki raksakamat tietty pois sieltä.



Keskuspölynimuri on minusta ollut tosi kätevä. Mutta letkun on oltava helpossa paikassa, jotta sitä tulisi otettua riittävän usein käyttöön. Niinpä säilytän nyt ainakin toistaiseksi letkua isossa korissa heti khh oven vieressä. Näin se on sekunnissa toimintakunnossa. Ja kun korin kannen sulkee se on ihan soma sisustus juttu. No tuo varsihan ei sinne sovi.... missä te muut pidätte letkujanne?

maanantai 14. maaliskuuta 2011

Katto

Katto on tuonut meille NIIN paljon murhetta jo varsinaisena raksa-aikana. Saatiin ihan sairaanpaska urakoitsija, joka teki paljon huonoa jälkeä ja lopulta jätti urakan vielä kesken. Toivottavasti ei tule lähikaupassa minua vastaan, saatan meinaan läppästä. Niin paljon ottaa ohimoon.

Eilen painava lumi sitten otti lumiesteet mukanaan kun tipahti maahan ja lumiesteet otti mukanaan puolet katontiilistä. Voi Perrrrr.. eli täällä sitä nyt ollaan Rikkinäisen mansardikaton alla.

Ei muuta. Harmittaa.

ps.Hi**o kun ei otettu talofirman kautta kattourakoitsijaa, nyt olisi säästynyt paljon rahaa ja paljon vaivaa ja harmitusta, vaikka hinta kuulosti silloin ihan liian korkealle. Ei se olisi ehkä sittenkään ollut...