Väriä ja ystäväpohdintoja

Miten on, että aina keväällä tulee kaipuu väreihin. Kun riisuin olohuoneesta ruudulliset jouluverhot ja muut joulujutut, jäi aika laimea tunnelma. Vähän pliisua se valkeus ja ruskeus. Selvästi kaipasi sekä olohuone että minä jotain väriä. Vaan onneksi oli pliisut värit,nyt kaveriksi kelpasi vaikka mikä. Vaikka se sininen, joka katosi sisustusväreistäni vuosiksi ja nyt teki näemmä paluun. Sininen on ihana väri; raikas ja puhdas.

Hankinpa sitten Ikeasta uuden sohvan päällisen ja muutamat kivat tyynynpäälliset. Ja heti on asteen parempi. Ektorpin etu on kyllä nuo irtopäälliset!! voi kunpa niitä vaihtoehtoja olisi vaan vielä enemmän. Uudella sohvanpäällisellä uudistaa kyllä koko huoneen ilmeen tosi helposti ja ikean hinnoilla vieläpä hurjan edullisestikin. Katselin vaihtoehtoja täältäkin, mutta enpä oikein innostunut mistään joten valitsin ihan tylsästi IKEAn oman.

Nyt pakko saada vielä ompeluaikaa illalla ja ompelen siniruudulliset verhot valkoisten kaveriksi.

Verhot on selvästi mun heikkokohta. Olen tosi nirso, mutten kuitenkaan tiedä mitä haluan. Aika huono yhtälö. Tilasin jo hädissäni Ellokselta vaaleanpunaiset laskosverhot yläkertaan. Eipä ne nyt sinne sovikaan. Liian hempeetä ja alkaa olemaan jo asteen liikaa vaaleanpunaista (makuuhuoneessahan jo on uudet vaaleanpunaiset verhot). Maalasin muutamat tuolitkin jo vaalenapunaisella, tässä värinälässäni. Niistä myöhemmin. Kivat tuli :)

Työrintamalla tapahtuu nyt käänne. Se mistä haaveilin ei onnistunutkaan. Tuli liikaa mutkia matkaan ja laskelmat osoittivat ettei vaan kannata. Ei ainakaan vielä. Mutta työllistyn nyt toisaalle, ihan vaan toimistohommiin. Vähän uudenlaista, mukavan tuntuinen pomo ja mukava palkka. Varmasti kivoja työtehtäviä ja uuden oppimista. Ainoa miinus on piiiiiitkä työmatka, mutta täytyy yrittää hyödyntää sekin jotenkin. Sen siitä saa kun muuttaa maalle. Kolikolla on se kääntöpuoli.
Nyt vaan ensin hiihtoloma Tukholmassa pienten kanssa ja sitten alkaa arki. Pitkät päivät ja vähän vapaa-aikaa. Mutta olen kyllä mielissäni että pääsin töihin ja sellaisiin joita toivoinkin.

Nyt ystävänpäivänä muistin kortilla vain kahta ystävää. Ne on ns. ikuisia ystäviä, jotka ovat olleet siinä aina. Sellaisia jotka iloitsevat onnistumisista ja tsemppaavat vastoinkäymisissä. Välillä ollaan oltu tiiviimmin yhdessä ja elämäntilanteiden muuttuessa joskus harvemmin. Välimatkat haittaa usein tapaamista, mutta onneksi on puhelimet :).

Olen huomannut, ettei se olekaan ihan helppoa saada tuttavia-ystäviä rehellisesti iloitsemaan omasta onnistumisista ja onnesta. Ja kun kenenkään elämä ei ole pelkkää onnea ja onnistumista, niin kateus on ihan turhaa. Kaikilla on omat vaikeudet ja surut, siksi joskus ei vaan mene jakeluun miksi niistä toisten iloista on niin vaikea iloita. Onko se toisen ilo omasta ilosta pois? Siksipä minusta sanonta "ystävä hädässä tunnetaan", voisi ihan yhtähyvin olla "Ystävä onnessa tunnetaan". Sellainen on minusta oikea ystävä joka ihan oikeasti ilostuu myös ystävän onnesta ja onnistumisesta.

Mukavaa ystävänpäivää!

Kukka-ihmisiä

En varsinaisesti ole viherkasvi-ihmisiä. Edellisessä asunnossa niitä vielä oli, mutta tuntui että ne loivat enemmän ahdistusta kuin onnea. Kun kämppä oli muutenkin pieni, niin monilukuinen viherkasviarmeija teki siitä jotenkin vielä ahtaamman. Pikkuhiljaa annoin isommat kasvit pois ja pienemmät kuolivat ihan vaan itsekseen. Vain yksi kasvi on sinnitellyt rohkeasti tiensä tänne. Ja vaikka se sinnitteli ja sinnitteli, ei se ole oikein vieläkään päässyt emännän suosioon. Sinne se on nostettu piippuhyllylle saattohoidossa olevien pelargonioiden kanssa. Voi poloa. Mutta hei jos joku kaipaa TODELLA SITKEAA kasvia, niin tuossa se on. Mikälie pullojukka. Se oli varmaan puolivuotta ilman vettäkin...no onhan se jo vähän polo, mutta miettikääpä omalle kohdalle...ilman ravintoa kuukausikaupalla. Mutta ei sitä kukaan muista kastella kun se on tuolla katseelta piilossa korkealla ja alas sitä ei voi nostaa kun pikkuiset touhupyllyt sen hyvin nopsasti tyhjää mullista. Olkoon siis piippuhyllyllä..nyt vaan täytyy muistaa kastella tai antaa eteenpäin välittävään kotiin.

Mutta sitävastoin olen löytänyt itsestäni kukka-ihmisen (joka on ollut kovin piilossa kaikki nämä vuodet). parin viikon takaisissa kekkereissä ostin neilikoita kaikille ruokapöydille ja seisovan pöydänkin koristeeksi ja hitsit miten edullinen, kaunis ja kestävä kukka se olikaan. heitin justiinsa vasta menemään. Ja aika kiva vaikkei laita isoa kimppuakaan. Suosittelen, ostakaa neilikoita!Ne on ihania.

Ja ihan niinkuin juhlan niin arjenkin kruunaa kukka -siis meillä kukka-ihmisillä :)). Nimittäin yläkerran kylppärissä on isot ikkunat ja niinpä siellä viihtyy oikeat kukatkin. Niin kukka-ihminen en muuten vielä ole että tykkäsisin tekokukista, vaikka ne monesti jo ihan aidoilta näyttääkin. Orkidea näyttää jotenkin tosi kivalta kylpyhuoneessa ja antaa jotenkin luksus tunnelmaa. Muistan Thaimaassa aina ihailleeni ihania kukka asetelmia nimenomaan vessoissa ja kylpyhuoneissa, miten niihin siellä kiinnittikin enemmän huomiota kuin vaikkapa hotellin aamiaishuoneessa? No niinpä meillä on nyt pala Thaimaata kylpyhuoneessa ja tosin vaatimattomasti (turvallisuussyistä) muoviruukussa. Oli muuten tosi hyvä idea laittaa kylpyhuoneeseen isot ikkunat, siellä on mukava meikkailla kun on päivänvaloa (tai tavellahan sitä ei ole missään, mutta noin muuten) ja koska kylpyhuone on ylhäällä ei sinne niin helposti näe ulkoa, joten ainakaan vielä ei meillä ole siellä edes verhoja.

Ja sen lisäksi että minusta on tullut kukka-ihminen, olen muuttumassa myös hirvi-ihmiseksi. Jaksan edelleen päivitellä niiden juttuja. Olin oikein vaikuttunut kun Hirvi-äiti tallusteli kaksostensa kanssa meidän pihan poikki. Ihmettelin tätä asiaa ääneen moneen kertaan miehelle, sillä en tiennyt että hirvet saavat kaksosia -minulla oli selvästi aukko hirvi-tietoudessa ja onneksi se asia on nyt korjattu. Muiden mielestä se oli ihan normi juttu. En myöskään ennen tiennyt miltä hirven ääni kuulostaa. Nyt tiedän. Ja ei niille jotka eivät ole kuulleet voin kertoa ettei ole kovin kaunista kuunneltavaa (etenkään jos olet kaukana kotiovelta kahden pienen lapsen kanssa ja kuuleet huudon aika läheltä ja tiedät että huutajala on huoli omasta vasasta).

Hirveän kivaa loppuviikkoa!

liitutaulu

Hei tiedättekö sellaisen fiiliksen kun menette myyjäisiin tai tapahtumaan jossa myydään käsintehtyjä juttuja ja ihastelette jotakin ja samalla ajattelette nooo että enpä viitsi ostaa kun osaan varmaan itekkin tehdä? Minäpä ajattelen niin aika usein -ja aika harvoin kuitenkaan ehdin/osaan asiaa tehdä.
Nyt muutama viikko sitten kävimme kyläjuhlissa, missä oli ihana koju pullollaan kivoja juttuja. Sieltä nappasin ikkunanpokaliitutaulun mukaani pientä korvausta vastaan. Ja olen niin tyytyväinen. En olisi oikeasti ehtinyt tekemään taulua viime viikon juhliin ja nyt siihen oli mukava kirjata päivän menu. Sankari itse kirjoitti menuun ja hyvältä näytti.
Tuo liidun pidikkeenä toimiva kynttiläpidike on muuten aivan nappi ja toimii!

Juhlat meni muuten tosi hyvin. Ja nautin kerrankin itsekin. Aurinko paistoi ja ruoka maistoi!  Ihan täydellistä. Laitanpa vähän juhlaruokareseptejä ensi kerralla, -oli muutama tosi helmi.

Yleensä katamme tarjottavat saarekkeelle mutta nyt laitoimmekin lautaset ja lasit, myöhemmin kuvassa olevat kahvikupit. Ja keittiötasoile tarjottavat. Toimi hyvin niinkin päin, kun tarjottavaa oli paljon ja halusin ehdottomasti käyttää niitä isoimpia kulhojani :). Nuo Arctican kupit on vähän tylsät, mutta toisaalta niin neutraalit että sopivat juhlaan kuin juhlaan sekä kaikenlaisten kattausten kanssa. Vaikka kylä ne Myrnat on söpömmät :) -niitä ei ollut vaan tarpeeksi näihin juhliin.

Niin paljon nautimme juhlista ettemme muistaneet kuvata tarjoiluja sen kummemmin. Mutta ensi kerralla enenpi juhlista, nyt lähden askareisiin!

Ihanaa viikonloppua ja aurinkoisia hetkiä!!

ps. Syksy on ihan mun lempivuodenaika, jotenkin niin raikas ilma ja pirteä olo! Ainakin kun ei aina sada :)

Minulle ei ole ikinä tullut niin montaa lehteä kuin nyt -tai siis meille, suurinosahan tulee miehen nimellä :) (en oikein edes tiedä miksi).  Koska en lue kirjoja tällähetkellä, niin korvaan lukemisvajettani niiden lehtien kanssa. Ja tosiaan luen ne lehdet moneen kertaan ja kun olen oikein monta kertaa lukenut laitan parhaat säilöön (ja luen niitä vuoden päästä taas) ja loput kiertoon kavereille.

Näiden jo tilattujen lisäksi tarmoa piisaa vielä sen verran että tilasin ilmaisnäytteet joistakin lehdistä kotiin. Yksi näistä oli kotivinkki. Siinä lehdessä on hinta-laatu suhde kohdallaan nyt vielä enemmän kuin ennen. Joskus opiskeluaikana se oli ainoa lehti johon oli varaa ja silloin se tuli. Nyt en enää raaski tilata kaikkien jo tilattujen lehtien päälle..etenkin kun jo tilasin kotivinkin 101 ideaa siihen päälle. Mutta tilasin kuitenkin netistä kotivikin uutiskirjeen ja se on minusta myös kiva.

Kuten olen jo sanonutkin muutaman kerran, tykkään helpoista ja nopeista käsitöistä., haluan saada pian valmista ja kauaa aikaa minulla ei ole kässäilyyn. Joten pikkujuttuja tarvitaan. Kotivinkin sivuilla oli monta toteuttamisen arvoista; esim sienikorit.


Sienikorit


Ja kotivinkin sivuilta löysin myös aikamonta toteuttamisen arvoista jouluruokaa. Olen miettinyt millaisia jouluperinteitä haluaisin alkaa rakentamaan meidän perheellemme. Tähän asti (viime vuoden sumuista joulua lukuunottamatta) olemme viettäneet joulun mummolassa ja noudattaneet mummolan perinteitä. Nyt pitäisi sitten miettiä millaisia perinteitä me haluamme ja millaisen joulun me haluamme.

Ruoka näyttelee isoa roolia joulussa varmaan melkein kaikilla. Mummolan tyyli on että kaikkea on ainakin kolminkertainen määrä terpeeseen nähden. Itse toivoisin että  perinteisten laatikoiden lisäksi olisi pieniä ihania alkupaloja ja jälkkäriksi joku jäädyke ja se suklaakakku. Se on kyllä ollut perinne jo mummolassa. Se suklaakakku siis.  Olen herkkujen ystävä, mutta joulutortut ei vaan maistu minulle ja piparitkin vähän niinjanäin. Millaisia menu-kokonaisuuksia te muut teette? Ihan perinteisiä vai onko teillä joku supersuosikki tai tapana kokeilla joka joulu jotakin uutta?

vaikka yritin tehdä viireistä jouluiset, niin aika kesäfiilishän näistä tulee. Höh. No ehkäpä jos vaihdan jouluisemmat verhot...jos löydän sopivat. Olen vähän kranttu verhojen kanssa juuri nyt.

Nyt on myyjäisistä ylijääneet jouluviirit (heh heh) ripustettu ruokailuerkkeriin ja portaisiin sukat ja muutamat muut jouluiset koristeet. Alkaa jo näyttää joululta, vaikka ulkona nurmikko ja muta vähän lannistaa joulumieltä -sateesta puhumattakaan. Huomenna onkin yhdet kerhon juhlat ja illalla kavereita gögille, sitten alkaa todellinen joulun valmistelu. Siivous ja ruuanlaitto. Olen vähän hassu mutta minulle tulee se joulumieli puhtaasta kodista ja kyllä stressaan ehkä vähän siitä (ehkä paljon jos kysytte joltain muulta), mutta rauhoitun kyllä aattona jo. Tänä vuonna tuskin ehdin tehdä niin perusteellista siivousta kuin toivoisin, mutta edes vähän extraa normisiivouksen päälle ja olen tyytyväinen :).

Lahjat on osittain paketoitu ja tänä(kin) vuonna aika vaatimattomat sisällöltään.  Kävin ostamassa yhtenä päivänä lähes kaikki lahjat, muutama vielä hankkimatta. Meillä aina lahjat on paketoitu hienosti, siihen on käytetty vaivaa ja aikaa. Säästän kaikki hienot nauhat, hankimme leimoja (se sulatettava sinettisysteemi ja leimasin on aika hieno yhdistelmä) ja erilaisia pakettikortteja. Pakettikortit on henkilökohtaisia ja jokaiselle erilainen, joskus saajan valokuva tai joku muu hauska kuva tai sitten vaan jouluisia kuvia henkilökohtaisella tekstillä. Lahjat sinänsä ei koskaan ole kovin kalliita, mutta yritämme silti antaa henkilökohtaisia lahjoja -aina se ei ole kovin helppoa :). Nettishoppailua olen myös harrastunut ja mukavaa kun näin joulunalla on postikulut otettu pois. Huomasitteko? Ainakin Next ja Pomp De Lux (siellähän oli lisäksi kaikki -50%). Jeejee.

pomp de lux

Ja nyt tämä on varmasti viimeinen postaus ennen joulua! 

Joten iloista joulua kaikille!

Olen tosi ihastunut askartelemiini tähtiin. tein niitä erilaisista tapeteista ja jotenkin ne on vaan tosi kivoja, niin ikkunassa kuin vaikka antiikkikaapin ovessa.
Meillä on niitä ikkunoissa pilvin pimein ja loput vien ystäville tälläviikolla sellofaaniin kääräistynä. Ei siis kukkia tänä vuonna.