Puutarhasta vielä..

Vaikka piha näyttää jo aika karulta ja syksyn väriloiste, se ihan pieni mikä pihalla nopeasti kävi, on jo ohi niin muistelenpa tähän nyt, jotta muistan ensi keväänä, kun puutarha-asiat alkaa taas kieppumaan aktiivisemmin päässä, mihin jäätiin.

Puutarhan todellisia yllättäjiä oli minusta se raasu omenapuu, jonka menetystä ihan suotta etukäteen jos surin. Sen paran oli peurat ja puput niin kalunneet, edellisen asunnon lumenheitäjät runnoneet ja istutus tähän uuteen pihaankin tehtiin vähän hätäisesti SEKÄ Keijunkukka.

Omppupuu yllätti meidät pukkaamalla kymmeniä pieniä punaposkisia omenoita (tähän astinen huippusaavutus on muistaakseni ollut 4 omenaa). Ja sepä oli kiva yllätys, etenkin kun niin moni muu omenapuu on pihallamme mennyttä nälkäisten petojen ansiosta. Toiveeni puutarhaamme liittyen onkin se että omena-, kirsikka ja luumupuut kokisivat kaikki tuontyyppisen ihmeparanatumisen ja ensi keväänä pihamme täyttyisi ihanien kukkivien puiden kukista. Ja istuttaisimme vielä muutaman lisää ja kas, nekin kukoistaisivat ja kasvaisivat komeiksi. Eli keväällä parit omppupuut lisää -muista!

Toinen puutarhan yllättäjä tai ainakin minut yllätti oli Keijunkukka. Nähdessään pihasuunnitelmamme äitini tuhahteli vähän halveksuvasti keijunkukalle ja totesi ettei se ole mikään erikoinen kukka ollenkaan. No ei ehkä yksinään, mutta purppuraheisiangervon edessä se hehkuu ihanana pikkuisena vaaleanpunaisena läiskänä IHAN KOKO KESÄN. Sen kukinta oli ihan kiistatta pisin kaikista perennoistamme, kukinta alkoi aikaisin kevääällä ja loppui vasta syyskuun lopulla. Jotenkin vaatimatonhan keijunkukan olemus on, mutta kyllä se oli se jota kaikki pihalla kävijätkin ihastelivat. Kuvista valitettavasti ei välity sama...mutta uskokaa kun sanon, se on NIIN kaunis ja toimii ertyisen hyvin tuon purppuraheisiangervon kanssa. Niitä keijunkukkia on monenlaisia, ehkäpä voisi ensikesänä ostaa lisää niitä.

 

Ja muutama muukin asia puutarhasta noin yleisesti...

1. Isolla pihalla (ja ehkä vähän pienemmälläkin) on näyttävämpää laitaa samaa kukkaa/pensasta isompi alue kuin ripotella montaa erisorttia samaan ryhmään.

- tein sen virheen että saatuani lahjoituksena erilaisia perennoja ymppäsin ne samaan penkkiin ja homma ikäänkuin hajosi. Se ei näyttänyt miltäään muulta kun sillisalaatilta. Parhaat kohdat penkissä oli ne joissa oli isot alueet samaa perennaa.

2. Jos kerran teettää pihasuunnitelman niin kannattaa yrittää nodattaa sitä, eikä rakentaa niitä sillisalaattipenkkejä (kts, edellinen kohta).

Ja ajankohtaisena vielä viimeiseksi pihaa koskeva ihan ajankohtainen oppini vinkiksi raksaajille...taajama-alueen ulkopuolella olevien talojen pihassa ei vaan voi koskaan olla liikaa valoja. Suomi on pimeä maa suurimman osan aikaa vuodesta ja jossei kunnallista valaistusta ole tai muiden talojen pihojen valoja näkyvissä kannattaa huomioida jo pihan budjettia tehdessä että valoihin uppoaa paljon. Ja kannattaa jo rakennusvaiheessa kaivaa ne valopiuhat sinne, siinä jos missä säästää (ainakin jos on samanlainen savimaa kuin meillä)... Meillä on etupihalla taloon laitettuna 4 valoa ja nyt yksi lisävalo ja yksi iso pylväsvalo. Ja ei riitä millään! Ainakin kaksi lisää niin ollaan siedettävällä tasolla.

Toinen asia jota pohditaan täällä on etupihan rajaukset..ehdolla on havuaitaa (jotain tuijatyyppistä) tai kivimuuria. Niitä pitäisi talvenaikana suunnitella ja ensikesänä hyvin suunnitellusti toteuttaa.

Näin, näillä pohdinnoilla on hyvä laittaa puutarha-asiat tauolle ja hautumaan. Mitäs te haudotte talven aikana ja toteutatte ensi kesänä?

Laatikkopuutarha

Mies rakensi ylijääneistä lankuista laatikot, vuorasi ne muovilla (semmoisella kovalla, ei millään jätesäkillä) ja täytti mullalla. Istutti sinne sekaisin maissia, perunaa, salaatteja, retiisejä, kesäkurpitsaa, porkkanaa,parsaa, sokeriherneitä, papuja (laatikon ulkopuolelle) ja vaikka mitä. Sieltä on tullut satoa, toisista enemmän ja toisista vähemmän. Mies on innoissaan ja me muut tyytyväisiä tuotantoon. Ensikesänä latikoita ehkä vielä muutama lisää ja istutetaan tuotteet omiin lootiinsa. Tai ainakin samankorkuiset samaan laatikkoon. Nyt ongelma oli esim. kesäkurpitsan alle jäävät salaatit ja sokeriherneet myös meinasi valloittaa koko laatikon.

Perunat tulivat hienosti, ensi vuonna laitetaan kokonainen lava vaan niille. Omat uudet perunat on aivan ihania, niistä tykkää kaikki.
Pavut; ne olivat minun suosikkini. AIvan ihania kun keitti ja paistoi vähän voissa ja valkosipulissa. Oi oi olisin voinut elää niillä. Yllättävä ja ehottomasti ensikesänä haluan niitä lisää. nam nam.
Sokeriherneet. Plääh, ne meni meillä ihan yli, kun ei tajuttu poimia herneitä niiden ollessa litteitä..annoimme kasvaa pulleiksi ja mauttomiksi. Herneet olisi myös kannattanut laittaa johonkin erikseen (nyt valuivat ulos laatikoista ja toinen satsi jonka laitoin kukkapenkin yrttikohtaan oli muuten vaan ruma). Jos laitetaan ensivuonna niin ehdottomasti kasvamaan jonkun tötterön ympärille.
Kesäkurpitsa; huh huh sitä sadon määrää. Miten voi pienestä pikkuruisesta taimesta tulla jo ekana vuonna kymmeniä (tuntui joskus jopa satoja..)kesäkurpistoja. Sato oli niin valtaisa että oli suorastaan ongelmia kehitellä käyttöä kaikille kesäkurpitsoille (jaoimme kesiksiämme myös ihan kaikille vieraille). Kokeilin mm. Kinuskikissan ohjetta Kesäkurpitsakakusta (ei ollut minusta mikään erikoisen hyvä, mutta vieraat kehuivat), ollaan grillattu, ollaan heitetty pataan jne. mutta paras resepti tähän mennessä on paistaa kurpitsakuutioit hikoiluttamisen jälkeen pannulla voin, parmesanin ja lopuksi vähän vuohenjuustonkin kanssa. Täytyy ensikesänä muistaa poimia kesikset jo pienenä, ne on paremman makuisia eikä tule tätä kamalaa ylitarjontaa :)

Retiisit. Ihan hyviä, mutta jotenkin käyttö unohtui ja paljon meni hukkaan. Tykkään salaateissa siivutettuina.
Salaatit oli ihania, harmi vaan että ne jäi muiden varjoon ja osa meni huonoksi ennenkuin ehti syötäväksi. Salaatteja ehdottomasti lisää ensi vuonna.
Parsan sato saadaan kerätä vasta ensi vuonna, joten siitä ei vielä tietoa.
Ja maissit ovat komeasti kasvaneet, mutteivat silti ihan valmiita. Nyt vaan toivotaan että saadaan nekin kerätä kohta, ennenkuin hallat tulee.

Mutta laatikkokokeilu onnistui siis mainiosti ja ensikesänä ihan varmasti uusiksi. Ainoa miinuspuoli laatikkopuutarhassa on kastelun tarve..joka on isompi kuin jos kasvattaisi ihan vaan maassa. Mutta ehkäpä niiden kitkeminen ja hoito on toisaalta helpompaa. Asioilla tuppaa kai aina olemaan sekä hyvä että huonopuoli. Onneksi mies on tunnollinen puutarhanhoitaja ja kasteli penkit joka ilta helteisempinä viikkoina, joita on onneksi ollut paljon tänä kesänä.

Nyt menen sohvalle ja oikaisen kipeät kinttuni. Aloitin liian innolla uudet liikuntaharrastukset ja nyt hädintuskin pääsen kävelemään..kiitos piloxing ja kahvakuula. Illalla oli suunnitelmissa tehopilates, mutta en kyllä kykene aamuisen kahvakuula-harjoituksen perään :). Se taisi olla asteen liian rankkaa tämmöiselle rapakuntoiselle. Mutta ehkäpä se kunto tästä kohenee, jos pääsen vielä liikeelle sieltä sohvalta :)

Hevoskastanja

Täällä ollaan vaikkei bloggailemaan taas ole ehtinytkään.

Ihana kesä ja ihanat helteet. Piha on tosi ihanalla mallilla ja vaikka työtä riittää vielä vaikka kuinka, on se jo viihtyisä ja kaunis. Viime kesänä olin itkun partaalla ja se työmäärä tuntui ihan mahdottomalta. Mutta...nyt olen ihan hurjan tyytyväinen ja melkein unohtanut sen pahanmielen, joka valtasi kun metsän eläimet nakersivat kaikki vaivalla istutetut puut ja pensaat. Pahaa mieltä vähän paransi että muutama puu selvisikin. Yksi kirsikka ja pari omppupuuta taisi selvitä, osa syreeneistäkin kitkuttelee ja toivoa niidenkin kanssa siis ehkä on. Lisäksi lahjoituksena saadut hevoskastanjat näyttävät olevan kaikki hengissä (niitä on varmaan 6-7 pellolle ja tien viereen istutettu). JEEEE! Ja se jos mikä on ilon aihe. Hevoskastanja on aivan ehdoton puusuosikkini. Se on jotenkin niin pysäyttävän ei-suomalainen. Ja silti kun katselee puistoissa niin sitä näkyy paljonkin.

 

Hevoskastanja
Aesculus hippocastanum

Kookkaaksi kasvava , leveälatvuksinen puu. Suuret
lehdet varjostavat tehokkaasti . Kesäkuulla puhkeavat
valkoiset , hunajan tuoksuiset suuret kukinnot.
Runsasmultaiselle , hyvin kalkittuun maahan , valoisalle,
avaralle kasvupaikalle , isoille pihoille ja puistoihin.  

Kukkiahan meidän pienissä taimissa ei tietenkään ole, mutta reippaina ne pellolla törröttävät kanaverkon suojissa. Ehtisinpä nähdä ne pihallamme tuollaisina isoina komeina puina.

Pihalla on ehditty muutenkin tehdä jo vaikka mitä ...mies rakensi 4 isoa taimilaatikkoa salaateille, parsalle, porkkanalle, retiisille...yrtit meillä onkin terassin vieressä olevassa kukkapenkissä. Hän raksasi myös kiskan liukumäkitornin alle ja minä pikamaalasin sen. Siitä tuli tosi kiva ja se on kohderyhmän kovassa käytössä. Kuvia joskus tulossa... Terassin lattian öljykin on päätetty ja yläkerran parveke jo sillä vedetty. Pihalle on ilmestynyt myös Bauhausista hankittu Lillevilla puutarhakamoille, sekin on jo pikamaalattu harmaalla, vielä ikkunapielet valkoisiksi ja sekin on valmis. Piha on saanut myös ison määrän perennoja äidin puutarhasta ja penkit näyttävät jo huomattavasti vehreimmiltä kuin muutama viikko sitten. Olen tyytyväinen että saimme lähes kaikki perennat äidin pihasta, siinä säästyi pitkäpenni ja perennat ovat jo hyvin koulittuja sekä kestäviä (versus esim Plantagenin perennat).

Muutaman alppiruusun kävin ostamassa ja atsaleoistakin haaveksin. Jos alppiruusut selviää hengissä hankin ensikesänä atsaleatkin. Olen erittäin tyytyväinen puutarhan kukkien väreihin; pääasiassa vaaleanpunaista ja joukossa valkoista ja sinistä. Keltaiset ja oranssit yritän pitää pois talon ympärillä olevilta kukkapenkeiltä..mutta tietty saattaa olla että vahingossa tuli joku sellainenkin mukaan.

Seuraavalla kerralla kuvia puutarhasta...jos vaan kamera toimii.

Pihan selvityjät

Täällä ollaan, vaikka bloggailut onkin jääneet kovin vähälle viimeaikoina. Koti on saanut kivasti uutta väriä ja uusia pikkujuttuja, mutta nyt on kyllä jo ajatukset pihassa.

 Myönnän että lumien sulaessa ei intoni pihanlaittoon kovasti kohonnut...lumen alta paljastui kaikki se keskeneräisyys ja oli jotenkin vaikea nähdä sitä työtä joka oltiin pihaan viime kesänä laitettu. Omaan silmään osui vaan kaikki mikä pitäisi saada tehtyä ja kun lista on aika pitkä, se vähän lannisti. Kierros pihalla lannisti lisää sillä pikkuystävämme pupuset olivat nakertaneet kaikki omenapuut aivan järkyttävän huolella, rusokirsikka oli jätetty rauhaan ja luumupuita vähän maisteltu (ehkä peura sillä oksia oli katkottu). Luulin että riippahernepuu oli selvinnyt ilman vammoja, mutta peurat kävivät sitten napsimassa muutama ilta sitten oksistoa. Harmittaa ihan hirveästi ja kaavailin jo ties mitä aitoja talon ympärille. Jotenkin ihan voimaton olo kun nuo pikku evästelijät illan hämärässä käyvät napsimassa vaivalla laittamamme puutarhan. Tiedetään, ne olivat täällä ennen meitä, mutta silti...

Riippahernepuun kevätleikkauksen suoritti peura. Millä sen sitten estäisi tulevaisuuessa...?

ihana pikku narsissi, istutettu viime pääsiäisenä.

todellinen sotilas on tässä. Rautatieomenapuu, jonka päälle espoossa viskattiin lumet niin että yksi oksa on teipattu kiinni ja jonka rungon puput nakersi huolella huolimatta hienoista tupla verkoista..voin vaan kuvitella miten puput nauroi partaansa mun verkkoviritelmille. Amatöörimäisiä ihan selvästi.

Omenapuut on nyt sivelty haava-aineella ja toivotaan että edes joku niistä säilyisi. Vanha, Espoosta tuotu, rautatieomenapuu on aivan järkyttävä näky kaluttuine runkoineen ja oksineen. Katsotaan selviääkö vai ei...

Pihasuunnitelma kaivettiin taas esille ja mietittiin mitäs tänä kesänä ehdittäisi tehdä. Voi että olen onnellinen tuosta suunnitelmasta. Se antaa niin hyvin suunnan ja varmuuden miten edetä. Lisäksi suunnitellijan tekemät ohjeet nurmikon perustamisesta kukkien lannoitukseen on aivan loistavat. samassa tietopaketissa kaikki mitä me tarvitaankin eikä tarvi etsiskellä netistä miten mitäkin kukkapenkkiä piti lannoittaa..

Etupiha taitaa olla se ensimäinen asia joka pitäisi saada kuntoon; sisääntuloportaat pitäisi laittaa ja siivota koko etupiha kaikesta lautahautomoista. Lisäksi tänään hankimme siihen pienen vajan ruohonleikkurille ja muille vempeleille. Bauhausissa oli 10% alennuskin ihan mukava yllätyksenä. Lisäksi ranta pitäisi laittaa vähän siistimmäksi. Siinä onkin aika iso homma. Ja kalliskin.

Mutta jottei ihan vaipuisi itsekin epätoivoon tehtäväistan äärellä, mainittakoon että lasten leikkipaikka on nyt ihan mainiolla mallilla. On hiekkalaatikkoa ja leikkitorni, on keinut ja trampoliinit. Kaikki sijoiteltu niin etteivät peitä maisemaa olohuoneesta mutta leikkipaiklkaa pystyy valvomaan keittiöstä käsin. Lisäksi leikkipaikka on sijoitettu niin että siihen osuu aamuaurinko, mutta paahteela se on puiden suojassa. Leikkitornin alle pitäisi saada leikkimäkki/kioski, mutta muuten kaikki onkin hyvällä mallilla. Ja nyt kun lapset viihtyy pihalla, saa itsekin aina hetken rauhassa tehtyä jotakin.

Löysimme kivan penkin starkista, huokeaan hintaan (69e). Penkki on hinta-laatusuhteeltaan ihan loistava. Takorautaa ja metallia, ihan tukevan tuntuinen.Mietin vaan pitäisikö se kuitenkin spreijaillailla valkoiseksi...valkoinen istuisi ehkä paremmin talon tyyliin. Mutta olen kyllä iloinen että penkki saatiin, sellaista jo pihaan kaipasinkin.

 

Penkin takana töröttää onnellisesti pupun ja muiden eläinten hampaista ehjin rungoin selvinnyt rusokirsikka. Sen viereen, penkin taakse, haaveilen jotakin kauniita kukkivia pensaita/ isoja perennoja. Atsalea tai syyshortensia tai joku vastaava joka viihtyisi tiukassa savimaassa auringon paahteessa. Ehdotuksia?

Terassia

Iloitsin jossain aiemmassa postauksessa että nyt on terassi valmis...no se tarkoitti silloin että terassin lattia oli valmis. Nyt terassille saatiin sitten pylväät ja kattokin on melkein valmis. Näyttää niin ihanalta.
Terassin kattovalaisimiksi otimme ihan perushalogeenit ja koska talon seinällä on valot, mietimme oliko sekin turhaa. Koska haluamme valaista terassin ihan superhyper valoisaksi? Illalla terassilla istuessahan on ihan kiva kun on vähän. No nyt on kuitenkin valot ostettu ja reiät katossa eli sinne ne 3 halogeenia nyt upotetaan -aika näyttää tarvitaanko niitä vai ei. Suunnitelmissa oli laittaa joku kiva riippuvalaisin saunan tai siis khh oven eteen, jossa ehkä jonain päivän'ä sirkkelin sijasta on kiva pöytäryhmä tai korituolit saunan vilvoittelupaikkana. Nyt sopivaa ulkokäyttöön soveltuvaa riippuvalaisinta ei löytynyt, joten siihenkin tulee aluksi halogeeni.
Alaterassi on tosi ihana, tänään siihen levitettiin paperirullasta iso kaistale ja sormimaalattiin. Eilen siinä oli viritetynä isot tyynyt jamatto, jonka päällä pelattiin Disney Trivial Pursuittia. Kun tulee juhlia (ja kohta niitä tulee, lapsilla on synttärit heinä ja elokuussa) siihen voi laittaa lisäpöytiä tai lapsille vaikka ihan vaan vilttejä ja tyynyjä joissa evästellä herkkuja.

Ja tuo taustalla näkyvä kukka-yrttipenkki on niin ihana. Siinä on vielä muutama aukko ja arvon pitäisikö siihen laittaa pioneja tai ihan suunnitelman mukaan niitä havuja. Tai jotain ihan muuta. Pionit olisi ihania, mutta niiden kukinta aika on kai aika lyhyt, vai onko? Minulla ei ole ikinä ollut pioneja. Kukkapenkin oikeaan laitaan on suunnitteilla penkki, mutta sekin ehkä vasta muutaman vuoden päästä..

Kuvassakin huomaa lattian värieron, sisempi terassi on vuoden vanha ja tuo alaterassi pari viikkoa. Ja kyllä tuo sisempi on vaan niin paljon kivampi. Mutta vielä mietitään minkä väriseksi lattia maalataan.

Pihalla oleva varasto (toivottavasti jonain päivänä saadaan se vierasmajaksi) odottelee terassia eteensä myös. Tai suunnitelmissa oli terassi, mutta nyt mietitään että joskos vaan rappuset -kun ei ole aikaa eikä rahaa juuri nyt isompaa terassia siihen laittaa. Onko hyviä ideoita millaiset portaat siihen voisi laittaa?

Kuten kuvassa näkyy puuttuu polun reunalta edelleen kivet ja siksi kangas sieltä rumasti pilkottaa. Tuo polku tulee siis terassilta ja on tarkoitus reunustaa luonnon pyöreillä kivillä. Niitä mennään taas pelloilta poimimaan ensi keväänä :)
Suunnitelmassa oli piirretty terassin lisäksi majan eteen myös kesäkeittiö, joka olisi kyllä joskus tarkoitus toteuttaa -mutta ei vuosiin. Jotain kivaa tuohon voisi kyllä laittaa, koska maja näkyy suoraan olohuoneen ikkunoista ja tuollaista puolivalmista on niin ikävä katsella. Vaikka oikeastaan siihenkin on jo silmä vähän tottunut. Mutta ne nätit portaat voisi olla mahdollista saada nopeasti valmiiksi ja ehkä jo tänä syksynä.

Tein tänään enterorokko-potilaille (jo aika hyvin toipuneille) pitsaa. Kipulääkkeen voimin he jo syö jotain. Ai että se oli hyvää. Muistelin sitä tehdessä kuinka nuorena kotona meillä äiti teki pitsan voitaikinan päälle..tekikö muilla? Siis sehän ei kyllä ollut pitsaa vaan ihan jotain muuta, mutta pitsaksi sitä sanottiin. Ja niin sanon minäkin omaani -vaikka se onkin  suomalaiseen tyyliin tehty niin että täytteenä on mitäsattuu ja välillä aika runsaalla kädellä. Mutta ehkäpä siksi se onkin pitsa eikä pizza. Tässä serkkuni takuuvarma pohja ohje, onnistuu aina.

Pitsa pohja
1pss kuivahiivaa
2.25 dl vettä
1tl suolaa
2-3rkl öljyä
4.5-5dl durum jauhoja

paista pizza 250 asteessa. Nostata taikina mielellään 2 kertaa; ensin möykkynä astiassa ja sitten vielä kaulittuna pellillä. Jos ei vaan ehdi niin sivele öljyä pintaan enen täytteitä niin paistuu paremmin.

Ääh nyt on oma pää kiepä ja kurkku. Eikai enterorokko vaan voi tulla myös aikuisille...voi ei. Just kun lapset parani.

Endless Summer ja muita pihajuttuja

Piha on vielä niin kesken, mutta jo niin kiva. Nurmikko kasvaa silmissä ja lainaleikkurikin ehti jo hajota :). Ajattelimme ostaa päältä ajettavan vasta ensi kesänä ja selvitä lainaleikkurilla tämänkesän...

Alaterassi valmistui ja siinä on jo monet leikit leikitty. Jonain päivänä saan siihen ehkä aurinkotuolitkin, nyt kirjaa luetaan viltin päällä maaten. Myös terassin pylväät valmistuii pari päivää sitten ja voi että tuli hienon näköistä. Nyt mies ahertaa ulkona terassin aitaa. Sitten vielä katto...

Olemme noudattaneet aika kiltisti pihasuunnitelmaa, mutta joitain pikku muutoksia on toki tehty. Esimerkiksi pihasuunnitelmissa alaterassin ympärillä oli vain nurmikko ja siitä lähti ainoastaan polku varastolle. Se oli käytännössä vähän hankalaa ja päätimme laittaa terassin ympärille sepeliä, johon nyt mietimme joko liueskekiviä tai jotain muuta johon on mukava astua alas terassilta. Polku terassin ympärillä on tarpeen kun usein pihalla lykitään vaunuja tai kottikärryjä. Ja tulee sitä polkua käytettyä ilman niitä lykittäviäkin.

Muutamia kasvia on jätetty pois ja muutamia otettu mukaan. Rakastan hortensioita ja ostin kokeilumielessä pari pihalle.JOtenkin minulla oli käsitys että ne ovat vaativia, l'hes mahdottomia kasvattaa pihalla maassa suomen olosuhteissa. No netistä keskusteluja lueskeltuani se ei ehkä olekaan niin. On vaan löydettävä sopiva paikka. Laitoin toisen ruokailuerkkerin viereen ja se ei saa aurinkoa ihan 6 tuntia päivässä (hyvin lähelle kyllä) ja se ei kuki läheskään niin hienosti kuin tämä allaoleva jonka laitoin paahteiseen kohtaan takapihalle. Nämä Endless Summer hortensiat ovat NIIN kauniita ja nyt ainakin alkoivat kukkimaan kauniisti, joten toivottavasti ne asettavat meidän pihalle ja kukkivat siinä vielä monia vuosia..

 Endless Summer-hortensiat ovat ainutlaatuisia jalohortensioita niiden poikkeavan kukintarytminsä ansiosta. Endless Summer -hortensiat muodostavat kukkasilmuja sekä uusiin että vanhoihin versoihin, joten kukinta-aika on muita jalohortensioita pidempi. Ne kukkivat myös pohjoisemmissa olosuhteissa muihin jalohortensioihin nähden, koska ne eivät tarvitse edellisen vuoden kasvua kukkiakseen. Vaikka Endless Summerin versot paleltuisivat talvella, uudet kirkkaan vihreät versot kasvavat nopeasti ja muodostavat kukkia vielä samana kesänä. Hortensioiden upea ja värikäs kukinta ilahduttaa puutarhassa keskikesästä myöhään syksyyn saakka.

Eriitin onnistunut ratkaisu oli myös laittaa yrtit ihan terasin viereen kukkapenkkiin. Siinä on lahjaksi saatuja ja itse ostettuja/istutettuja. Olen tehnyt sitruunamelissasta, chilistä, omenaviinietikasta, sitruunamehusta, ruohosipulista ja öljystä ihanan marinaadin jättikatkaravun pyrstöille. Niistä on tullut ehdotottomasti tämän kesän paras grilliherkku. suosittelen!

Kukka-yrttipenkki, josta puuttuu vielä kivireunus. Ja pari kasviakin.

Ihanaa kun hellekelejä on viehdoin saatu ja uimarantaakin hyödynnetty.

Ihana ihana kesä, kunpa se olisikin endless summer :)

Pihasta

Pihahommat on vieneet ajan ja energian niin ettei bloggailuun ole jäänyt aikaa. Tai mihinkään muuhunkaan.

Olen hurjan tyytyväinen ja iloinen kuinka paljon pihalla tapahtui niin lyhyessä ajassa. Meillä oli yksi kaveri koneen kanssa kaivamassa muutaman iltana, mutta muuten hommat on tehty itse. Tuloksena on 3 melko valmista kukkapenkkiä, sepelit ympäri taloa ja polku varastolle sekä yhden kukkapenkin ympäri. Eihän piha ole läheskään valmis, mutta NIINNIIN paljon kivampi kuin ne mutakasat joita tässä jo toistavuotta on saanut ihastella.

Piha ja kylpyhuone/wc-tilat on kuulema ne kalleimmat rakentamisessa. Olipa kätevää että ne teimme sitten viimeiseksi kun rahaa on vielä yllinkyllin jäljellä :). Tai sitten ei. Eli kylpyhuonekin on melkein valmis -laittelen siitä kuvia pian.

 

Tässä melko valmis ensimäinen kukkapenkki. Kukkia (perennoita siis) tosin on vain muutama, loput ovat pensaita ja havuja. Kuva ei näytä kummoiselta, mutta penkki näyttää ihan kivalta oikeasti ja ehkä ensi kesänä vähän paremmalta kun kasvit kasvaneet vähän, kivet laitettu paikoilleen sekä haketta lisätty. Kukkapenkkin on tulossa myös pylväsvalo.

 Aika pieniä on vielä puskat ja havut. Ja etupihan penkki näyttää vähän vaatimattomalta, mutta ehkäpä sekin siitä vielä paranee kasvien kasvun myötä

Pihan istutuksiin kului hurjasti rahaa, vaikka saimme perennat äidiltä ihan ilmaiseksi ja havut sekä pensaat eivät olleet kalleimmasta päästä. Nyt vaan sormet ja varpaat ristissä toivotaan että ne viihtyvät märässä savisessa pihassamme. Joillekin pensaille laitoimme hiekkapedin, mutta osalla on ihan vaan multaa. Joten jännittää kuinka ne täällä pihassa menestyvät.
Vaan se mikä yllätti minut oli mullan hinta. Se vasta on kallista. Otimme yhden kuorman kallista laatu multaa ja loput vähän halvempaa.

Karvakorva oikeasti yllättää esiintymällä kuvissa, joissa kuvittelin ettei sitä olisikaan. Huomaan vasta koneella että jaahas siellä on taustalla taas virallinen valvoja..

Koska kukkapenkeissä on ihan vain muutamia kukkivia perennoita olen laittanut kukkia vähän "ruukkuihin". Eikös ole ihania? Ostin nuo kahdelta eri kotikirppikseltä ja ne näyttää tosi mukavilta pihassa. Etenkin amme on saanut paljon kehuja, vaikkei onnettomassa kuvassani niin kummoiselta näytäkään. Valokuvauskurssista huolimatta ei taidot sillä saralla oikein meinaa kehittyä...höh.


Myös kaikenlaisia puita on istuteltu..on rautatieomenapuu, kirsikka, pihlaja ja muutama riippahernepuu. Kirsikkapuun juurelle istutin rentoakankaalia tavoitteena allaolevan näköinen istutus. Voitte arvata ettei ihan vielä näytä tuolta... :)

Mukavia kesäpäiviä!

Eka kukkapenkki

Ekaan kukkapenkkiin on vielä matkaa, aika monta juttua pitää pihassa vielä tehdä ennenkuin minä pääsen istutuspuuhiin. Mutta alanpa jo suunnittelemaan ja valmistautumaan, sillä nyt kuitenkin alkaisi vahvasti näyttämään siltä että tänä kesänä ekan kukkapenkkini saisin. Tai ainakin toiveet ovat korkealla.

Meistä tärkein ja ekana tehtävälistalla on kukkapenkki, joka tulee ruokailuerkkerin eteen. Se on alue, jota katsellaan kaikista eniten, sillä pöydän ääressähän sitä aina tirkistellään tauotta pihalle. Ja onhan se kiva, että olisi jotain mielekästä tirkisteltävää. Penkkiin tulee ihan vain muutama perenna, joten on ehkä hassua puhua kukkapenkistä, mutta puhunpa kuitenkin. Ideanahan on se että kukkapenkissä on aina jotain katseltavaa vuodenajasta riippumatta. Niinpä siinä on myös havuja. Meillähän oli pihasuunnitelma, joka on laadittu ihan meille meidän toiveiden pohjalta. Jostain kumman syystä pihasuunnitelmassamme on paljon angervoja ja sitä en rekisteröinyt suunnitelmaa katselmoitaessa. En ole mikään angervo-fani, mutta ehkä niissä on puolensa.

Tässä siis kuva erkkerin kukkapenkistä.

Oranssiviiva kuvastaa aitaa, jonka kanssa nyt arvomme. rakentaako vai eikö rakentaa. Talomme on siis kukkapenkin vasemmalla puolella ja oikealla puolella on metsä. Parkkipaikka (eli etupiha) on kukkapenkin alapuolella. Pieni oranssitäplä markeeraa valaisinta.

tässäpä kasveja joita penkkiin olisi tulossa
11. pallotuija
34. Brabantintuija
33. purppuraheisiangervo
35. siilivalkokuusi
36. kuninkaanangervo
37. mustilanhortensia

sekä tarhakeijunkukkaa, peittokurjenplvea ja kuunliljaa penkin etureunoille.

Olen oikein iloinen pihasuunnitelmastamme. Tykkään puutarhahommista, mutta oma taitoni ei olisi riittänyt suunnittelemaan esim.kukkapenkkejä joissa on sekä havuja että pensaita ja perennoita niin että ne viihtyvät kyseisessä paikassa ja kukkapenkissä kukkisi joku ihan läpi kesän. Lisäksi olen iloinen muutamista kivoista kasveista joilla hieno syysväritys, jotka suunnittelija oli laittanut etupihalemme -en olisi keksinyt niitä itse siihen laittaa. Perennoita on muissa penkeissä lisää, mutta puutarhassamme tulee olemaan todellakin muutakin kuin perennoita -en ole valmis kitkemään koko kesää, vaikka se sillointälllöin on ihan kivaakin. Puutarhan/kukkien kanssa on vähän niin, että usein innoissani keväällä puuhastelen niiden parissa mutta jo kesäkuun loppuun mennessä intoni on laantunut. Joten nuo havut sopii minulle tosi hyvin. Ja varmasti angervot myös. Ja tykkään pyöreistä söpöistä havuista, ne on jotenkin symppiksiä.

ja koska isoon pihaan uppoaa isokasa rahaa, annoimme listan suunnittelijalle äidin perennoista joita saamme ilmaiseksi ja lisäksi suunnittelija on valinnut edullisia pensaita ja puita. Joukossa oli varmasti kalliitakin (ne mitkä itse listasimme :)). Nyt kasveihin kulutettava rahamäärä ei toivottavasti nouse ihan pilviin.

Pihanpoluiksi tulee ihan vaan soraa ja luonnonkiviä. Ehkä joskus myöhemmin laitetaan sitä antiikkikiveä, mitä suunnitelmissa ja haaveissa oli.

Tässä vielä netistä poimimiani kuvia kukkapenkin kasveista:

pallotuija

virpiangervo

purppuraheisiangervo

siilivalkokuusi

mustilanhortensia

tuivio

kuninkaanangervo

kuunlilja

peittokurjenpolvi

tarhakeijunkukka

Jos voittaisin lotossa niin palkkaisin ihan heti 10 taitavaa piha ja talonrakentajaa hoitamaan tämän projektimme loppuun, niin paljon nyt ottaa päähän tämä pikkuhiljaa valmistuminen. Plääh.

Harmaata

Soraa ja sepeliä on kasat pihalla, kaivaustyöt on aloitettu. Ja piha on vielä hurjemmassa kunnossa kuin viimeviikolla. Jotenkin ajattelin naivisti että kun kaveri tulee taoisttamaan kasat on pihamme kertaheitolla kaunis, vaan nythän se vasta myllätyn näköinen on. Ensiviikolla jatkunee koneiden kanssa pihan laitto. Ihan Kirsikan pyynnöstä pari kuvaa tämänhetken tilanteesta...

 

Takapihaa kaunista kanaali. Ajattelimme vähän vesiahetta ihan terassin tuntumaan, siinä on mukava sitten uitella pieniä veneitä ja vietellä venetsia-teemalla vaikka pihajuhlia. Ei vaiskaan, siinä on polun pohja, joka johtaa terassilta piharakennukselle. Pihasuunnitelmassa se oli piirretty kivaksi kaareksi, mutta muutimme sen suoraksi tieksi, nyt vähän jo kaduttaa...se kaarevakin olisi voinut olla ihan kiva.

Etupihaa meillä komistaa kaksi sore-sepelivuorta. Ne ovat mainio vaihtoehto kiireiselle perheellemme, jolla ei ole aikaa kitkeä perennapenkkejä. Syksyllä siihen voi laittaa tunnelmallisen tuikkumeren tai oikeastaan vuoren. Talvella se on hyvä pohja liukurikansalle. No juupajuu, sepeli pitäisi levitellä talon ympärille ja sorat poluille.

Pihasuunnitelma näyttää tältä. Ei taida oikein saada selvää tästä kuvasta. höh. Ajatuksena oli tehdä tänäkesänä vain talon ympärille polut ja kaksi kukkapenkkiä. Niistä postailen pian enemmänkin.

Tein päiväunien ajalla ihanan tunikan tytölle omasta vanhasta (ja harmillisesti rikkimenneestä) tunikastani. Se oli ihan yksi lemppari tunikoistani ja ostin sen odottaessani tyttöä Köpiksestä. Joten eikös ole hienoa että hän saa nyt liihotella tuo sama tunika päällään tämän kesän.

Satumaisen nopea kaava, koristeeksi pari Jojoa helmaan...ja valmis. Mä teen näitä vielä kymmenen tänä kesänä :). Tämä oli muuten jo toinen vaate äitienpäivä lahjaksi saamastani mekkotehdas-kirjasta. Se eka mekko täytyykin esitellä seuraavassa postauksessa :). Nuo jojot on mainio telkkarintöllötys puuha, niitä voi siinä tehtailla valmiiksi tuleviin pantoihin ja mekkoihin kaikista jämätilkuista samalla kun töllistelee kaikki mahdolliset pihaohjelmat :).

Kuulumisia

Jottei tämä blogi jäisi nyt ihan päivittämättä niin laitanpa tänne vähän kuulumisia.

Jäin tänne kuumeisen pikkupotilaan kanssa, kun muut lähti mummolaan kakulle. Mutta onpa ihana olla hiljaisessa ja puhtaassa kodissa ihan yksin -tai melkein, potilas kuorsaa sohvalla. Koti on puhdas koska jynssäsin sen katosta lattiaan perjantaina ja syytä olikin. Vaikka olen siisti-ihminen niin ei vaan aikaa tuolien ja seinien ja portaiden kaiteiden ja kaiken muun pyyhkimiseen ole..niinpä nyt oli ihana kun sain kuurattua nekin puhtaaksi. Yleensä se siivousaika menee aika tehokkaasti tiskien, imurin ja pesukoneen kanssa, siinä ei enää pölyjen pyyhkimiseen enää aika (=into) riitä. Mutta nyt sain lapset hoitoon ja koko iltapäivän siivouksille ja kokkailuille. Oli niin mukava perjantai. Vaikka siivoan ja kokkailen jokapäivä, on niiden tekeminen yksin niin paljon mukavempaa kuin parin taaperon kera.

Illalla meille tuli muutama kaveri ja emännöin Me&I kutsut. Harmillista etten ottanut kuvia, sillä leivoin 3 kakkua; suklaakakun, prinsessakakun ja porkkanakakun. Ehdoton yleisön suosikki oli prinsessakakku. Se oli elämäni eka laatuaan ja onnistui mallikkaasti PAITSI että pihtailin marsipaanin kanssa ja tietenkään se ei sitten IHAN riittänyt kakun päälle. Kukkakoristeilla vähän hämäsin ja onneksi kutsuvieraat olivat sen verran rentoja ettei haitannut. Tarkoitus olikin nyt vain tehdä harjoituskakku syksyn juhliin.

En todellakaan ole me& I fani ja pidin kutsutkin ihan vaan kun kaverini niitä myy. Mutta täytyy myöntää että muutama aikuisten vaate oli ihan kiva. Hinnat silti minusta vähän liian kovat ja emännänlahjastakin jouduin maksamaan itse postikulut. Höh. Kyllä tupperware kutsuillla emäntä saa lahjan tai montakin lahjaa ihan ilmaiseksi -ilman mitään postareita. Tilaan siis edelleen lastenvaatteet NEXT:iltä (ilman postareita) ja arkivaatteet kirpikseltä. Ja juhlavaatteet vaikka sieltä ihanasta ranskalaisesta lastenvaateliikkeestä Kampista.

Kylpyhuone on kattoa & hanoja vaille valmis. Huomenna tulee putkimies asentamaan hanat ja sitten vaan se katto. Miehellähän oli (ja on edelleen) sisustusvastuu saunasta ja kylpyhuoneesta, nyt sitten alkaisi olemaan aika tehdä niitä sisustuspäätöksiä. Katonväriksi piti tulla ensin tumma, jotta ammeen yläpuolelle tuleva tähtitaivas näyttäisi kivalta, mutta nyt taitaa sittenkin tulla valkoinen katto (koska kylpyhuoneessa ei ole ikkunaa ja tumma katto varmasti tummentaa tilaa entisestään). Saunan lauteita ja kattoa pohditaan edelleen myös, mustalla supisaunavahalla on koevedos tehty ja ihan kaunis siitä tuli, mutta mutta. Tuntuu että musta sauna on NIIN tämänhetken juttu ja supisauna tuotteista olen nyt kuullut kaikenlaisia kauhutarinoita, joten vähän mietityttää vielä. Ja vaikka miehen kanssa olemme kovin erilaisia niin meitä yhdistää kyllä tuo päättämisen tuska ja vaikeus.

Saimme muuten aivan ihania vanhoja ikkunapokia eräältä tuttavalta. Meinasimme rakentaa niistä kasvilaatikoden kannet, mutta nehän on kivoja ihan tuollaisenaan ja vähän haluttaisi raahata yksi sisäänkin valokuvien kehykseksi (vaikka kaikilla muillakin on, tiedetään..)

Ja ihan parasta. Ensiviikolla tulee kaveri koneensa kanssa tasoittamaan pihan läjät ja laittamaan muutenkin pihaa. Ehkä sen laittaminen kohta voisi siis alkaa. Suurinosa viime syksynä istuttamista omenapuistakin näyttäisi olevan vielä hengissä. Jeejee.

HYVÄÄ ÄITIENPÄIVÄÄ!

ps. sain mekkotehtaan ihanan kirjan äitienpäivä lahjaksi (ja ihanan aamupalan ja 5tähden päivällisen) ja se oli NIIN hyvä. Paljon parempi kuin odotinkaan -vaikka odotuksetkin oli jo korkealla. Ja minäpä surautin jo aamulla siitä yhden mekon (silläaikaa kun se 5 tähden päivällinen valmistui). Se oli juuri niin helppo ja hyvä kaava kuin toivoinkin. Laitan kuvia kun potilas on mallikunnossa ja voi pukea mekon ylleen. Kirjassa oli monta kivaa kaavaa, se oli helppolukuinen ja täynnä ihania& inspiroivia kuvia. Kirjassa oli ainostaan yksi huonopuoli, missään ei mainittu paljonko kangasta mihinkin mekkoon tarvitaan.

terassi

Vaikka piha on vielä notkollaan lunta joka peittää ihanasti alleen kaiken mudan ja rojun, niin kyllä sitä vaan on alkanut jo miettimään mitäs kesällä pihan suhteen ehdittäisi tehdä. Koska pikkulapsiperheessä (ainakaa tässä) ei tunnu olevan liiemmilti luppoaikaa yritin miettiä ihan ne pari tärkeintä juttua mihin yritettäisi panostaa tänä kesänä, ne mitkä olisi ihana saada valmiiksi.

Ja 5 Top listani olisi:
1.Terassin katto ja pylväät valmiiksi (puuhaa miehelle)
2. talon ympärillä olevien kasojen siloittelu ja polut talon ympäri (kaivinkone tilattu)
3. Terassin alataso ja sen viereen hiekkalaatikko (ja lisää puuhaa miehelle)
4. yrttilaatikot vanhoista ikkunoista (ikkunat jo saatu, mutta laatikoiden tekijällä jo aikapaljon muuta hommaa. kts yllä)
5. yksi kukkapenkki joka suunniteltu ruokailuerkkerin lähelle. Olisi kivampi katsella sitä kuin sotkuista pihaa (ja tähän hommaan minä itsekin voisin sopia. jee). Laitan kuvan ja kukkalistan kunhan saan sen skannailtua...

On joskus (tai aika usein) kurjaa kun kaikki rakennuspuuhastelut kaatuu miehen niskoille. Mutta kun kaikki onneksi ymmärtävät ettei meikäläisen hermoilla ja taidoilla esim. pysty terassin kattoa rakentamaan niin ehkä se vähän auttaa kurjaan tunteeseen. Ihan vaan sivuhuomatuksena että maalasin äsken lastenhuoneen lipastonkin näppärästi ensin otepohjalla ja sitten maalilla ja sitten taas otepohjalla kun en huomannut että se ei ollutkaan maalipurkki, Kukaan ei varmaan ikinä ole ollut yhtä näppärä. Voite vaan kuvitella että otti päähän. Olisin saanut nimittäin tänään projektin valmiiksi...mutta ei taas on edessä pari hiomishommaa ja maalausta.)

Yläkerrassa meillä on iso parveke, mutta sen käyttö on tähän asti rajoittunut vain petivaatteiden & vaatteiden tuuletukseen. Pikkuinen pöytä ja pari tuolia sinne varmasti hankitaan, mutten silti usko siitä tulevan mikään huippusosittu oleskelupaikka. Ulkona ruokailut ja oleskelut varmasti keskittyvät tulevinakin kesinä alakerran terassille ja siksipä haluat ehdottomasti myös alaterassin. Ison alaterassin. Mies ei hihkunut onnesta kun asiasta juteltiin, mutta ehkä suostuu senkin urakoimaan. Tässä allaolevassa kuvassa on JUURI SAMANLAINEN alaterassi josta minäkin haaveilen. Meille portaita ei tulisi kuin muutama porras yläterassilta alaterassille ja alaterassilta maahan ei varmasti yhtään.

Unelmieni alaterssi

kuva: Krista Keltanen, napattu jostain joskus netistä kun oli NIIN samanlainen kuin oma suunnitelma

Huomenna tiedossa retki tampereelle. Jipii.
Sattuisiko jollakulla olemaan hyviä vinkkejä ravintoloista jonne voi mennä kahden pienen kanssa, niin että pystyisi itsekin syömään hetken (= leikkipaikka tms viihdyke tarjolla). Ei chicos ta mäkkäri tyyliä kuitenkaan. Olen alkanut miettimään että miksei paremmissa ravintoloissa ikinä ole leikkipaikkaa tai muutenkaan huomioitu lapsia. Eikö sinne haluta lapsiperheitä? Eikä lapsiperhe aikuiset halua syödä hyvää ruokaa? Me haluttaisi...mutta miedän lapset ovat niin arvaamattomia ettemme vielä mene ihan takuuseen meneekö ravintolakäynnit pitemmän kaavan mukaan ilman ongelmia. Joo tietty toinen vaihtoehto on vaan raahata yllätysreppu mukaan jossa on kaikki kadonneet (= nyt ihan uudelta tuntuvat) roinalelut.

Mukavaa loppuviikkoa!

Terassituolit ja ahdistus

Syksy on tosiaankin täällä ja siitä todistuksena kaksi räkänokkaa meillä. Aika raskas olo jo nyt, jos samanlainen sairastelu edessä kuin viimetalvena. No ehkäpä se ei ole niin raskas vaikka flunsista kärsittäisiinkin, suurin yleisöryntäys on ehkä selättety eikä kipeiden lasten hoidon ohella tarvitse olla valmis ottamaan vastaan ja kestitsemään erilaisilla kokoonpanoilla tupatarkastusta tekemään tulevia vieraita. Poden siis edelleen ahdistusta yllätysvieraista.

Nyt ahdistusta koen kyllä oikeastaan ihan jo vieraistakin, en ainoastaan yllätys sellaisista. On jotenkin kummallinen juttu että kun on uusi talo, ihmiset ottavat sen jonkinlaisena esittelykohteena -paikkana jossa on ihan ookoo kurkistella astiakaapit, vaatekaapit, komerot ja kodinhoitohuoneet vaikka ihan sitten omatoimisesti ellei emäntä ehdi/tajua itse niitä kaikkia ovia aukoa. Ei tämä talo ei ole messukohde ja ei, tämä ei ole myynnissä. Ja vaikka talo onkin uusi ei se ilman siivousta pysy tiptop. Toivoisin pientä hienovaraisuutta ja kunnioitusta. Olen ottanut ihan tavoitteekseni skipata mahdollisimman monet vieraat, ihan vaan koska olen kyllästynyt pitämään kotiamme edustuskunnossa 24/7. Onko muilla uusien kotien omistajilla samanlaisia ongelmia?

Marmatus sikseen. Mukavia aiheitakin on. Nimittäin eilen mies laittoi tolppiin hatut ja ihan viime metreillä laittoikin, sillä tänään on meillä ainakin satanut ihan esteristä viimeiset 3 tuntia. Mutta antaa sataa vaan, hatut suojaa nyt :)


Näyttää heti viimeistellymmiltä. Eikös?

Saimme lahjaksi ihania Eco Furn:in terassituoleja. Ne on tosi mukavat ja tykkään myös ulkonäöstä, mutta laatu ei ole ihan vakuuttanut. Köydet on pitänyt uusia tuoleihin ja hometta ei saanut pysymään pois vaikka sudin niihin puunsuojaa päälle.


Pissin keltaiset tuolit sateessa. Näyttävät asteen paremmilta auringossa ja rantahiekalla...sori ei mahiksia ottaa nyt selllaisia kuvia :)

Meillä oli jo ennestään pari saman mallista tuolia, jotka olin petsannut tummaksi, nyt mietinkä mitä tekisin näille uusille tuoleilla...kokeilisinko osmo colorin valkoista vahaa (siitähän saa varmaan peittävän kun vahaa oikein montakertaa, eikö?) vai petsaisinko tuollaiseksi tummaksi kuin nuo kaksi vanhaakin. Käsittely varmasti kannattaisi tehdä nyt, jotta tuolit säilyisi paremmin yli talven (vaikka ne varastoon laitetaankin). Tälläisenä pissinkeltaisena ne olivat ihan ok rannalla, mutta jotenkin vaihtaisin väriä mielelläni. Mitäs mieltä te olette?


Viime vuonna petsatut tuolit. Tummina minusta näyttää ihan kauniilta ja sopii mukavasti vanhan terassikalustesarjankin kanssa. Tosin se varmastikaan ei ole ikuinen ja on asteen liian pienikin meille. Hankimme uuden jossainvaiheessa.

Mutta nyt räkänokat heräsivät, heippa!