Askartelukerho

Olen ihan tositosi iloinen että pikkuinen 3-veemme on (melkein) yhtä innokas askartelija kuin äitinsä. Hän piirtele, maalaa ja askartelee jos vain keksin jotain askarreltavaa. Harmillista etten ole ollenkaan suunnitelmallinen ihminen, vaan askarteluhetki tulee meille (etenkin minulle) niin kovasti yllättäen etten ole oikein siihen valmistautunut ja siksipä askartelut ovat olleet kovin vaatimattomia. Vaan hei hulinaa, päätin pyhästi että nyt alamme askartelemaan suunnitellusti jotain uutta aina maanantaisin kun ei ole kerhoa. Niin että jo etukäteen haalin tarpeet tyrkylle (useinhan homma lässähtää siihen etten läydä siihen hätään tarvikkeita kun huomaamme että hupsis nyt olisi aikaa askarrella).

Netti on pullollaan ihania askarteluidoita ja sieltä ajattelin inspiroitua maanantaisiin askartelupuuhiimmekin. Suosikkini on lilla a, siellä on kymmeniä kivoja uusia ja vanhoja tuttuja askarteluprojekteja joita voidaan kokeilla. Hankalauus piileekin tässä askartelukerhossa siinä että projektien pitäisi olla tarpeeksi helppoja, jotta 3-vee voi niitä tehdä -ainakin lähes -ilman äidin tukea. Hän on kovasti harjoitellut saksien kanssa toimimista ja seuraavaksi alamme harjoittelemaan viivaa pitkin leikkaamista. Siitä se kuulkaas lähtee.

3-v väritti ja laittoi liittimet itse. Äiti leikkasi.

Teimme sätkynuket; 3-vee oli hurmioitunut ja leikki omallaan koko päivä. 1-vee väritteli omansa tunnollisesti, mutta ei sitten kiinnostunut valmiista sätkynukesta juurikaan. Onneksi noita kiinnikkeitä on vielä rutkasti jäljellä. Ensikerralla tehdään sätkynuket ihan omilla kaavoilla. Nämävalmiskaavat ja ohjeet löyty täältä.

Ajattelin kokeilla myös sienillä maalaamista . tai miksei leikkiautoilla maalaamistakin. Ja millä vaan maalaamista (putkilla, kepeillä....), tajusin vasta että eihän sitä tosiaan tarvi aina maalailla penselillä. Tai aina ei tarvitse maalata paperille, kesällä olisi kiva maalata ulkona keppejä ja kiviä. Ja leimasimia tehdään varmasti.

Ja itse haaveksin tekeväni koko perheestä allaolevan kuvanmukaiset potretit seinälle, ohjeita muillekin kiinnostuneille; täältä .

No enpä sitten tietenkään ehtinyt verhoja ommella, kun katsottiin yksi elokuva ja putous. Tuli kerralla taas monen viikon tv-annos täyteen. Meillähän ei ole telkkua olohuoneessa, vaan ylä-aulassa. Se on todella mukava ratkaisu PAITSI että illalla kun pienet lapset nukkuu on telkkua katsottava kuulokkeet korvilla. Meillä on vain kahdet kuulokkeet ja kolmannet on pian hankittava..tämä vain tiedoksi heille jotka suunnittelevat omaa taloansa ja miettivät pohjaratkaisuja. Kannattaa miettiä haluaako nukkumatilat johonkin ihan erilleen muista (työhuone, olohuone, keittiö) jolloin nukkujien takia ei muiden tarvi hiippailla. No eipä tuo nyt ole mitenkään kovasti rassannut, mutta kerroinpahan kuitenkin jos joku täällä pohjaratkaisujansa pohtii ja suunnittelee. Meillä ratkaisu olisi siirtää se telkku alas, mutta nautin kyllä kovasti tästä rauhallisesta olohuoneesta, jossa vain jutellaan ja kuunnellaan pianonsoittoa tai muuta musiikkia.

Ompelin yhden kokeiluverhon keittiön erkkeriin pellavasta ja pitsistä. Sellaisen suoran kapan, mahdollisimman yksinkertaisen. Mallina ihan ookoo, mutta kyllä jotenkin kaipaisi jotain räväkämpää. Pakko olisi päästä kangaskauppaan. Nyt erkkeri on sitten ihanan valoisa ja ehkä vähn kolkkokin, kunnes löydän uudet verhot. niitä punaisia en vaan enää millään pysty katselemaan...

Olen kovin kriittisenä verhojen kanssa, mutta silti tosi huono keksimään mitään kivaa ikkunoihin. Kun muutimme hankimme pätkä-verhotangot olohuoneeseen ja Svaneforsin pellava verhot. Olen ollut hurjan tyytyväinen noihin pätkätankoihin, ne sopii minusta täydellisesti  tuohon koko seinän kattavan ikkunarisivistön kumpaankin reunaan. Verhot olisivat täydelliset ilam tekstiä, mutta siihenkin on nyt jo silmä tottunut :).

 Ja hei onko kellään muulla ongelmia bloggerin kanssa? Minä en saa julkaistua tekstejä ilman että bloggeri hukkaa puolet tekstistä siinä vaiheessa kun yritän julkaista...on muuten tosi ärsyttävää.

Vaan täällä jatketaan flunssapäivää ja toivotaan ettei miehen kova kuume tule enää minulle.
Mukavaa sunnuntaita!

Sairastupa jatkuu edelleen. Ja kotona jumitellaan. Luulin jo että homma ei enää ikävemmäksi voi mennä, mutta sitten 3-vee okseni sohvalle ja huomasin ettei ne asiat pelkän flunssan kanssa niin hullusti olleetkaan :). Onneksi ei ollut oksennustautia, ihan vaan yksinäinen oksu joka tuli yhtäkkiä. Onneksi.

Joku on vielä iloisempi lumesta kuin minä...

Voi että kun on mukavaa kun on lunta. Ulkona on raikasta, kaunista ja siistiä (myös meillä, kun raksakamat ovat jääneet kauniisti lumen alle piiloon). Kun flunssa hellittää kaivan lumikengät ja menen hangille harppomaan. Nyt kuitenkin pysyn sisällä, vielä flunssaisemman miehen kanssa. Lapsethan onkin jo melko terveitä ja menivät hoitoon kun meidän piti vihdoinkin päästä aikuisten kesken ulos syömään. No joskus toiste sitten...nyt onneksi saa nautiskella hiljaisuudesta ja jos vaikka ompelisi uudet keittiön verhot. Jouluverhot vähän tökkii jo..

Muffinssit

hei onko kellään muulla aina epäonnistuneita muffinsseja? Sallaisia lätysköjä jotka painuvat kasaan entisestään kun otat uunista. Sellaisia minä teen -tai tein ennen. Nyt olen ottanut uuden suunan muffari-rintamalla ja olen onnistunut jo lukuisia kertoja. Näistä suklaamuffareista on tullut tosi hienoja sellaisissa isoissa vuoissakin ja ovat kohonneet melkein pikkukakuiksi..en tiedä mikä se taika oikein on mutta onnistuneet on! Tässä jakoon muillekin muffinssi-ongelmista kärsiville, kokeilkaa ja kertokaa toimiko tämä ohje myös teillä!

SuperMuffinssit

200 g	rasvaa (laktoositonta)
2½ dl	sokeria
3	munaa
4½ dl	vehnäjauhoja
½ dl	tummaa kaakaojauhetta (sitä oikeaa)
2 tl	leivinjauhetta
2 tl	vaniliinisokeria
100-150 g	tummaa suklaata
2 dl	maitoa (hyla)

Sekoita rasva ja sokeri vatkaimella. Lisää munat yksitellen voimakkaasti vatkaten.
Sekoita vehnäjauhot, kaakao, leivinjauhe ja vaniliinisokeri yhteen ja lisää se rasva-sokeri seokseen.
Rouhi suklaa ja lisää se joukkoon.
Lisää viimeisenä maito.
Jaa isoihin amerikanmuffini vuokiin ja paista 225`c uunin keskitasolla n.15min. Tai pieniin kuten minä allaolevassa kuvassa :)

 Makiaa launataita!

Ensi viikolla on miehen synttärit. Ja niitä kuuluu juhlia sukulaisten kanssa kakkukahvein. Olen miettinyt jotain mukavia tarjoiluja, vähän jotain uutta. En oikein jaksa innostua kermakakkujen leipomisesta (ne tuppaa varmasti ihan siitä syystä epäonnistumaan -en vaan tykkää kermakakuista enkä niiden leipomisesta. Silti pakko on sellainenkin kakku vääntää, koska sankari ja sankarin suku rakastaa kermakkakuja). Postaus siitä synttäritarjoiluista varmasti seuraavaksi,,,

Sairaskertomuksia ja saunasuunnitelmia

Sähkökatkoksen jälkeen netti on toiminut hyvin vaihtelevasti. Niin  vaihtelevasti etten ole viitsinyt edes ryhtyä tekstejä rustailemaan. Mutta nyt on sopiva hetki, muut joko nukkuu päikkäreitä tai ovat mummulassa hoidossa. Siis laitanpa tänne nyt ihan vaan tiedoksenne että elossa ollaan ja hyvissä voimissa.

Tänään piti olla nuorimmaisen kitarisaleikkaus (ne korvatulehdukset ovat olleet osa elämäämme taas heti kesän jälkeen) ja korvien putkitus. Olemme antaneet kuitenkin nyt tässä rinnalla homeopaattisia lääkkeitä ja sen kuultuaan ei anestesia lääkäri uskaltanutkaan lähteä kitarisoja leikkaamaan (pelkäsi lääkkeiden yhteisvaikutusta, josta ei ollut tietoa). No onneksi, sillä korvalääkäri totesi putkituksen jälkeen ettei risoja olisi otettu muutenkaan pois. Ne kuulema olivat ihan pienet ja eivät häiritse ainakaan vielä.
Homeopaattisista lääkkeistä on ollut minusta hyötyä, poika on paljon reippaampi ja nyt putkituksen yhteydessä korvat olivat ensimäistä kertaa terveet. Aiemmin antibiootit eivät parantaneet korvia, mutta ehkä ottivat terävimmän kärjen tulehduksesta pois. Putket laitettiin nyt kuitenkin, sillä taustalla oli kaksi korvatulehdusta (mutta viimeisimmät korvatulehdukset olivat nyt vain varjo niistä aiemmista, joissa oksennettiin ja valvottiin ja itkettiin). No nyt olen täällä toiveikkain mielin joskos putket ja kokoajan karttuva  ikä sekä homeopatiat takaisivat terveempää elämää nyt loppu talveksi. Lupaavalta näyttää!!

Kylppärin alkuperäinen pohjapiirros

Saunan kylpytilan suunnittelut käy kuumana. Ja nyt näyttäisi siltä että
1. suunniteltua wc pyttyä ei tulisikaan vaan sen tilalle kaavailen jotain ihanaa vanhaa liinavaatekaappia pyyhkeille ja shampoille.
2. kylppärin laatat tulevat olemaan ne jo hankitut valkoinen tiililadonta seinälle sekä tumman ruskea lattialle.  Ei vaan ole energiaa ja rahaa alkaa vaihtamaan, jo hakittuja. Ja onhan ne ihan peruskivat nyt kuitenkin ja ennenkaikkea JÄRKIemännän valinnat. Tuommoinen vaihteleva, jo valmiiksi kuraisen oloinen, on aina helpompi kuin vaalea tälläisessä mutakukko-porukassa. Ja kylppäri remppa tulee ajankohtaiseksi taas 25-vuoden päästä kun me ollaan jo melkolailla eläkeikäisiä. Silloin vaihdetaan ne vaaleammat :). Ehkä.
3. Oven oikealle puolelle tulee n. 140cm korkea väliseinä, johon ripustuskoukut pyyhkeille (kerron joskus myöhemmin paremmin). Hyllyjä ei, sillä muuten seinästä tulee miehen mielestä liian paksu ja suihkutila jää liian kapeaksi. Tässä ollaan erimieltä, mutta parempi vissiin joustaa...tälläkertaa :).

Hahmottelua pikkumuutoksista kylppäriin. Väliseinä meillä siis vain seinä, ei kaappi kuten kuvassa. Mutta mitoiltaan aika samankokoista mietimme.

Järki-ihmisen laatta. Sama kuin khh ja nyt laitetaan siis myös saunaan ja kylpyhuoneeseen, Saumat voisi olla jopa tummemmat kylppärissä. Sillä omantukan värjääjänä  ja karvaisen koiran omistajana tiedän että saumat vaihtaa helposti väriä..

Ammeen taakse (saunaseinälle) ajattelin joko avohyllyä tai sitten ihan sellaista pientä seinäkaappia. Olen huomannut että sauna ja suihkutavarat vie ylättävän paljon tilaa. Ja lisää tilaa tarvitaan kokoajan kun kolmas pikkunainen alkaa muutaman vuoden päästä haalimaan omia shampoitaan ja hoitoaineitaan  talouteemme. Sillä onhan se melko varmaa ettei jo käytössä olevat sitten enää kelpaa...

kaappi: sisustus nostalgia

Että tälläisiä suunnitelmia ja sairaskertomuksia tälläkertaa.

Opin viimeviikolla että Lidl- nimisestä puljusta saa yllättävän hyviä prezeleitä. Luulin ettei hyviä saa kun Stokkalta, vaan IHAN väärä oli se luulo. Siellä niitä oli Liiterin paistotiskillä ja oikein sopuhintaa. Opin myös että liiteristä saa ihan kelpokamaa muutenkin (siis ruokaa, en ehkä ole vielä ihan vakuuttunut siitä vaate ja tavara osuudesta. Mutta varmaan ihan ajankysymys koska hiihtelen Lidl-trikoissa kylillä). Mutta vakavasti puhuen; Ihan suotta se mies sitä aina haukkuu. liiterin jäätelökin on ihanaa. Eläköön Lidl!

Mukavaa viikonloppua!

ps. Mies huusi meille kaksi aivan huippukivaa peiliä. Laitan kuvia joskus. Itse en päässyt huutokauppaan (vain siihen alkunäyttöön, opastamaanmiestä että noita peilejä meille sitten) ja harmitti aivan kamalasti. Sillä kamat olivat menneet ihan tosi huokealla hinnalla. Ruokapöytä kahdella jatkopalla ja tuolilla, tukevaa antiikkia -vuosiluvusta en tiedä- 350e. Miettikää!!
Ja just se mitä meillä kaivataan. Isoa ja jatkettavaa pöytää, mutta enhän mä voinut ymmärtää että ne NIIN halvalla myy, näytti että hinnat on ainakin 1000e ja siitä ylöspäin. Että alappas Kirsikka käymään huutokaupoissa, niissä näyttäisi olevan hinnat kohillaan. :) No heh heh. Taisi olla vaan reilu huutokaupan pitäjä. Niin tai näin, nyt on kova hinku päästä uudestaan huutokauppaan, semmoiseen jossa huudellaan halvalla hyvää tavaraa... :). Onko sellaisia tiedossa?

Kotijuusto

Onko jääkaapissasi kolo? Täytäppä se ja tee kotijuustoa. Oli tosi hyvää. Mies on tehnyt kerran aikaisemminkin ja oli silloinkin hyvää. Nyt minusta vielä parempaa. Ihje on Koti ja Keittiö lehdestä.
Meillä ei ole juustomuottia, joten valutus tapahtui ihan vain sellaisessa perinteisessä siivilässä joka makasi kulhossa jääkapissa. Onnistui ihan mainiosti niinkin :)

1 juusto, 8 - 10 annosta
3 l täysmaitoa
1 l talouspiimää
2 munaa
1 - 2 tl suolaa
2 - 3 valkosipulinkynttä hienonnettuna
2 - 3 rkl tuoretta persiljaa hienonnettuna
3 rkl tuoretta basilikaa hienonnettuna
3 rkl tuoretta ruohosipulia hienonnettuna

Tarjoiluun:

hyvää oliiviöljyä
mustapippuria
tuoretta basilikaa ja oreganoa

Lisäksi:

juustomuotti

1. Mittaa maito kattilaan ja kuumenna lähes kiehuvaksi (85 - 90 astetta).

2. Riko munat kulhoon ja vatkaa niiden rakenne rikki. Lisää piimä.

3. Nosta kattila liedeltä ja sekoita piimä-munaseos kuumaan maitoon, jolloin maito juoksettuu eli juustomassa ja hera alkavat erottua.

4. Vuoraa juustomuotti kostutetulla sideharsolla ja aseta muotti sopivan valutusastian päälle. Nostele juustomassa reikäkauhan avulla muottiin. Ripottele väliin suolaa ja hienonnettua valkosipulia ja yrttejä.

5. Kääntele sideharso juuston päälle tiiviisti ja laita päälle muotin kansi tai muu paino. Siirrä juusto kylmään ja valuta yön yli, jotta hera valuu muotin alla olevaan astiaan ja juusto kiinteytyy.

6. Kumoa valmis juusto muotistaan ja leikkaa viipaleiksi. Pirskota viipaleiden päälle oliiviöljyä ja rouhi mustapippuria ja koristele halutessasi tuoreella basilikalla ja oreganolla.

Vinkki! Samalla ohjeella voit valmistaa myös rakenteeltaan pehmeämpää, tuorejuustomaista juustoa, kun valutat juustoa vain reilun tunnin verran.

Katkos

Niin meillä oli se ihana sähkökatkos, kuten monella muullakin. Meillä se onneksi kesti vain vähän alle 3vrk mutta tässä lähellä joku oli monta päivää kauemmin ilman sähköä. Aluksi se ei haitannut paljoakaan, mutta kun on yli vuorokauden ilman juoksevaa vettä ja jääkaappia niin niitä alkaa arvostamaan ihan erityylillä.
Olihan se kiva syödä kynttiläillallisia ja aamiaisia ja lounaitakin (oli meinaan NIIN synkkää ihan aamusta iltaan), mutta kyllä se hämäryyski alkoi sitten vähän jo kyllästyttämään -kun ei oikein nähnyt tehdä mitään. Iso eläköönhuuto vain joulupukille jolta sain otsalampun - se oli kultaakin kalliimpi täällä vaellellessa.
En ole ollenkaan sissiainesta ja luovutinkin jo kahdenpäivän jälkeen ja pakkasin pikkuiset autoon ja suuntasin mummolaan. Siellä pääsi suihkuun ja sai lämmintä ruokaa. Ihan juhlaa!

Kynttiläillallinen kahdelle, voileipää ja pillimehua :)

Vaan nytpä on edessä mukavan rento viikko ja taidanpa pikkuhiljaa kerätä joulukoristeita pois. Hankin muuten minäkin nyt sitten seinätarran (vaikka ajattelin etten ikinä..) ja hitsit kun se olikin kiva. Maksoi jotain 5e (täällä) ja sai majailla seinällä pari viikkoa. Sen asennus ei ollut ihan niin helppoa kuin luulin, mutta onneksi miehellä on pitkä pinna...ja onneksi minä en osallistunut siihen hommaan ollenkaan.