saunasta

Sanoin aiemmin etten ole mikään saunaihminen, mutta kyllä tuo uusi sauna on ollut NIIN kovalla käytöllä, että ehkäpä minusta on tulossa saunaihminen. No en nyt vieläkään ehdota kylään tuleville kavereille ensimäisenä saunaan menoa, mutta oman perheen kanssa rentoutukseen ja kylmällä ilmalla se on aivan ihana.

Mies spreijjaili ilmaventtiilit mustiksi. Ne onnistui oikein hyvin ja on niin paljon paremmat kuin oranssit orginellit, Nyt kun vielä nuo ikkunapokat...

Saatiin lahjaksi musta löykiulu (olikohan CELLO-merkkinen) ja se on ihan jees. Löylykauha on kiva, kun ei kuumene ja polta lasten käsiä.

 

Ja mies  petsasi pissin keltaisen mittarin joka uppoaa nyt kivasti taustaan. Näyttää hyvältä minusta.

Kiuas oli muuten oiva valinta, siitä tulee ihanat pehmeät löylyt ja sauna lämpenee aika nopeasti (ja usein).

Hei  taidanpa laittaa saunan päälle. :)

kesäkalusteita

Ihan uuvuttava päivä töissä. lähtö kotoa klo 6.50 ja paluu 18 aikaan, lounastuntia (10minsaa ja salaatti vauhdilla naamaan) lukuunottamatta hirveetä tohinaa ja stressiä. Asiat pitäisi olla hanskassa ja selvät ja hoidettu jo ...vaikka jotenkin vielä paljon aikaa menee asioiden hahmottamiseen, työpäiviä takana kuitenkin vain 5 ja perehdytystä ei ollut tunnin jutustelua lukuunottamatta.

Ja paluumatka hirvittävässä lumihärdellissä..niinpä onkin kiva vähän katsastaa kesäkalusteita.

Jotenkin kivoja ja vähän erilaisia kuin ne mitkä perus-setteihin yleensä kuuluu. Ai, tulisi jo kesä!

en ole ihan varma tykkäänkö, mutta olishan tää kun piukat paikat-leffasta :). Rannalle.

jotenkin niin symppis, tämmönen olisi kiva vajan taakse.

ja jotain tän tyylistä mutta altaalla olen suunnitellut talon kulmalle, kalanperkaus&istustus pöytä. Ja pesuallas tuohon tietty.

tästä jotenkin tykkäisin rantsuun. ehkä pystyisi itse (=mies) nikkaroimaan..? Rantsuun tarvis jonkun penkin..

ja jos saisin valita ilman järjen käyttöä niin haluaisin ulkosohvan. Mikä olisi ihanempaa kun ulkona auringossa istuoa sohvalla?? Me roudattiin kesällä juhlia varten puusohva tyynyineen patjoineen ulos ja se oli tosi ihana...mutta eihän se siellä voinut olla kun juhlien ajan. Ei suomessa taivasalla vaan oikein sohvat menesty...tai ehkä ilman pehmusteita, mutta sitten ne ole enää sohvia vaan penkkejä.

Voisin ottaa vaikka tän:

tai tän:

ja kaikki ylläolevat tuotteet löytyvät täältä.

kesä kesä kesä, tule jo!

Ompelukone valinnan vaikeutta

Olen ollut kova ompelemaan jo 20-vuotta (vähän peruskoulun jälkeen ne kässätunti traumat helpotti). Mutta kunnon konetta en jotenkin ole ikinä raaskinut ostaa, halpoja Hobby Hall koneita vaan ja niillä sinnitellyt. Nyt ajattelin että joskos oikeasti sijoittaisin ja ostaisin KUNNON koneen. Haaveksin että siinä olisi myös fontteja. Mutta en oikein ole päässyt liikkeisiin testaamaan. Pfaff-merkkinä on ollut jotenkin suosikkini juuri nyt, sillä olen lainannut täti PFAFF:ia ja se on niin ihana. Kulkee kuin unelma ja ihanan hiljaa (verrattuna Hobby Hall Singer:iini). Mutta tädilläni on kone jossa ei ole noita kirjaimia...

Tässä vähän mitä olen selvitellyt. Pfaff-koneesta sen verran ongin netistä että tuon mallin kanssa on ollut ongelmia syötön kanssa.  Onko jollakulla teistä joku näistä ompelukoneista tai huippukone jota kannattaisi harkita tai joku ihan susi mitä ei ainakaan kannata hankkia?

Bernina Aurora 550 QE. 
Siitä löytyy yhteensä 4 fonttia: kaksi länsimaista + kyrillinen ja Hiragana. Bernina 550 QE:n etuja Aurora 450:een (joka oli unelma koneeni aiemmin, nyt sitä ei kai enää saa) nähden ovat parempi/kirkkaampi ompeluvalo sekä kaikissa valaistuksissa selkeästi näkyvä mustapohjainen (erittäin kirkas) näyttö. Paininjalan polvinostin ja aputaso + ohjain ovat vakiovarusteina (kuten Aurorassakin). Koska Bernina 550 on Quilter's Edition -kone siinä on vakiovarusteina tilkkutyöjalka, yläsyöttäjä sekä Berninan patentoima vapaan tikkauksen BSR-jalka. Koneessa on luonnollisesti hyvä valikoima hyöty- ja koristeompeleita sekä hieno ja helppo napinläpiautomatiikka.
Koneen esite löytyy tästä linkistä: http://www.bernina.fi/product_detail-n2-i370-sFI.html
Bernina 550 QE sh 2.645 EUR - yläsyöttäjä ja BSR-jalka maksavat jo yksinään yli 660 EUR, eli koneessa on arvokkaat tarvikkeet vakiovarusteina.
Aurora 450:n etu 550 QE:hen nähden on suurempi ommelleveys: 9 mm (550 QE:ssä maksimi ommelleveys on 5,5 mm).
Husqvarna Vikingilta vastaava malli on Tribute 140 C. Siinäkin on 4 fonttia: kaksi länsimaista + kyrillinen ja Hiragana. Laaja valikoima hyöty- ja koristeompeleita, helppo napinläpiautomatiikka, automaattinen paininjalan nosto- ja laskumekanismi (Sensor System), suuri ompelutila (vapaavarren pituus neulasta "kainaloon" mitattuna 25 cm!) jne. Suurin mahdollinen ommelleveys on 7 mm. Liitteessä on koneen esite.
Husqvarna Viking Tribute 140 C
Pfaffin vastaava malli on Quilt Expression 4.0. Siinä on yhteensä 3 fonttia, joista yksi on kyrillinen. Siinäkin on suuri ompelutila (vapaavarren pituus sama 25 cm kuin HV Tribute 140 C:ssä), automaattinen paininjalan nosto- ja laskumekanismi, kaikista laajin valikoima ompeleita ja napinläpiä, suurin mahdollinen ommelleveys 9 mm sekä lisäksi automaattinen langankatkaisu! Tilkkutyöjalka, vapaan tikkauksen/kirjonnan jalka sekä 3 mm:n päärmejalka ovat vakiovarusteina. Liitteessä on koneen esite.
Pfaff Quilt Expression 4.0:n 
 (sh 1.695 EUR).
Kaikissa näissä koneissa voi valita neulan pysäytyssuunnan ylös/alas joko koneesta tai  jalkapolkimesta, kaikissa on neulan langoitin, ompelunopeuden hidastusmahdollisuus tarkkoja töitä varten, kaikille ompeleille perussäädöt valmiina, hyvä valikoima paininjalkoja vakiovarusteena ja erittäin laaja valikoima lisävarusteita.

Jotenkin jo mietin tuota Husqvarnaa, sillä siitä löysin vähiten negatiivista netistä..itse asiassa en mitään. No yritän päästä ompelukoneliikkeeseen testaamaan koneita, se on ehkä se paras..toisaalta jos tunnin testailen niin en usko että koneista silti valkenee koko totuus ellen ole vähän selvitellyt mahdollisia ongelmakohtia jo etukäteen.

Eka viikko uusissa töissä on takana. Onhan se vähän erilaista olla pienessä firmassa ison kansainvälisen firman jälkeen. Esimies huohottaa niskaan ja teettää ihan pikkusälää. Mutta toisaalta voihan sekin siitä rentoutua kun saa vähän luottoa että hommat hoituvat ilman huohotustakin :). Sattumalta näin kilpasiskoni kyseiseen tehtävään ja se veti kyllä hiljaiseksi. Heillä oli selvästi paremmat taustat ja koulutukset kyseiseen tehtävään. Niinpä sitä voi vaan onnitella itseään että sain tuon tehtävän. Joudun vaihtamaan yleiset omaan autoon, sillä muuten työmatkoihin tuhraantuu puolet päivästä ja se harmittaa. En ole autoiluihmisiä. Mutta joku hintahan maalla-asumisesta on vissiin maksettava ja tehtävä ne vihreät teot jollain muulla saralla.

Illalla Tupperware-kutsut ja siinä se vkonloppu menikin. Ihan liian nopeasti.

Kuolasin taas Car Möbeleillä...hitsit miten kivoja juttuja! Ottaisin muutama nahkapallia lukuunottamatta kaikki!

 

Tukholmaan ja takaisin

Vietimme hiihtoloman 2- ja 4-vuotiaiden kanssa Tukholmassa. Eipä mitään ihmeellistä ja eipä siellä paljon sillä porukakka sisutus(tai muu) shoppailtu.  Mutta onneksi nyt Åhlensilta vähän sain uutta pientä kotiin ja päikkärien aikaan juoksin fiilisitelemässä kaupungilla, kun 4-v vietti aikaa Kulturhuset:issa isänsä kanssa ja 2-v nukkui vaunuissa.

Olimme siis yötä Ariadne-hotellissa. Hotellin plussat ja miinukset;
+ sinne pääsi tosi kätevästi putki-tunnelia pitkin laivalta, aivan loistavaa lasten kanssa
+ edullinen
- nuiva henkilökunta
- tylsä aamupala
- kulahtanut

Hotellissa oli leikkihuone, ei mikään kummoinen mutta oli kuitenkin. Bussilla pääsi keskustaan ja aika lähelle Junibackenia. Bussi oli tupaten täynnä jokakerta ja vaunujen kanssa oli joskus hankala mahtua mukaan, Kävimme Junibackenissa, se on vaan niin mukava paikka. Lapset tykkäsi ja mekin. Laadukkaasti tehty paikka ja kivat teatterit & lauluhetket sisältyi hintaan.

Toisena päivänä kävimme Aquariassa. Pienihän se on, mutta sopi juuri noin pienille vierailijoille. Sademetsä-huoneessa käytiin oikein kahteen otteeseen ihmettelemässä miten sisällä voi sataa ja ukkostaa.

Vanhassa kaupungissa kävimme syömässä Argentiinalaisessa ravintolassa (Samborombon, osoite; Stora Nygatan 28). Ruoka oli tavanomaista, mutta tarjoilija oli sympaattinen vanhempi mies ja kaunis ympäristö joten ruokailusta jäi hyvä mieli. Lapsille saatiin huokeaan hintaan makoista ranskalaiset  kun tuntui ettei mikään uponnut siinä vaiheessa (2.5e/annos). Mies otti lammasta joka oli kuulema hyvää. Minun  savustettu lohi oli ookoo, mutten ottaisi uudeestaan,

Ravintola Samborombonin seinä. Ja juuri tuontyyppisiä kynttilälampetteja minäkin haluaisin ruokapöytämme viereen.

Tukhoma on kiva kaupunki, melkein yhtä kiva kuin Köpenhamina.ja tietysti kesällä vielä kivempi. Laivamatkailu ei ole minun juttu, mutta onneksi sattui mukava keli eikä keinuttanut. Laiva oli lastattu lapsiperheillä ja meidän perhe nukkuikin jo siinä vaiheessa jos siellä jotain bilemeininkiä illalla viriteltiin.

keittiönlamppu

Olen valitellut aiemmin siitä kuinka pöllösti laitoimme ruokailuerkkerin valopistokkeen kattoon. Ihan liian lähelle ikkunaa, mitoitimme sen keskelle erkkeriä ajattelematta että pöytää ei ehkä laitetakkaan kiinni seinään vaan seinään viereen tuleekin puusohva.
Myös itse valaisin oli vähän epämieluisa  (Vanha suutarinvalaisin henkinen -kruunu ,jonka hankin omaan kotiin 19-vuotiaana. että ihan muutama vuosi sitten). No nyt se siirtyi sivuun, sillä löysin ihanan lampun valaisimien maahantuojan poistomyyjäisistä (hinta 30e). Ja mies topakkana olikin jo siirtänyt johdon oikeaan kohtaan
Nyt näyttää NIIN hyvältä. valaisin on melko keskellä pöytää ja se on mieleinen.
Aivan täydellistä!

korjattu sijoituskohta :)

unelmien lamppu, vihdoinkin se löytyi

Tämän lampun lisäksi olen ostellut ties vaikka ja mitä pikkusisustuskamaa. Uudet verhot, sohviin päälliset (kukkaa ja raitaa valkoisen tilalle). Tigeristä löysin kaikenlaista ihanaa synttärikoristuskamaa kassitolkulla.

kuvat: Tiger
hinnat; aivan liian sopivat mun kukkarolle

Olen pystynyt vastustamaan sisustuskirjaimia jo vuosia, mutta nyt sitten haksahdin. Onhan ne kivat, mutta nyt pitäisi keksiä niille vaan kiva paikka. Tigeristä nekin.

Oi miten ihani juttuja sieltä löytyikään. Lapsille vaikka mitä askartelumateriaaleja ja itselle ihania papereita. Ja miehellekin vähän suklaata. Loistokauppa. Tiimari on jotenkin jumahtanut, samat tavarat vuodesta toiseen. Voi kunpa joku vähän piristäisi sitäkin. Tai ehkä se vähän saa potkua takalistoon pirityä kun markkinoille on tullut tuo Tiger.

Huomenna onkin meillä pihalla talvireieha kun pari kaveria lapsineen tulee hiihtämään ja ulkoilemaan. Menuu on makkaraa ja pannukakkua. Ihan gurmee-kekkerit siis tiedossa.

Tiistaina matka Tukholmaan pienten kanssa. Tarkoituksena ainakin  visiteerata Junibackenissa ja Kulturhusetissa. Aikaa on kaksi päivää, sillä jäämme hotelliin yöksi. Mutta pelkään pahoin etten siltikään pääse ostoksille. Plääh. Mutta pakko nyt vain asennoitua siihen että pienten kanssa ei tunteja ostoksila lorvita. Toivottavasti päästäisi vielä keväällä miehen kanssa kahdestaan ja sitten pääsisi sisustus- ja vaatekaupoille.  Ihan Tukholmaan, tai vaikka Köpikseen tai Pariisiin. No joo, haaveeksi jää. Ehkäpä edes Turkuun.

Tukholma-loman jälkeen arki sitten alkaa. Pelkään jo kuinka stressissä olen aikatauluista, kuinka ehdin hakea lapset tarhasta, missä välissä pesen pyykit ja teen ruuat. Siivoamista ei ehkä niin tarvikkaan, kun kukaan ei enää ole päivisin täällä sotkemassa :) (tätä hoen itselleni). Mutta onpahan meillä aina viikonloput vapaana, joka ei olisi yrittäjänä ollut mahdollista minulla. Kaikenkaikkiaan olen hurjan tyytyväinen töihin menosta uuteen paikkaan.

Väriä ja ystäväpohdintoja

Miten on, että aina keväällä tulee kaipuu väreihin. Kun riisuin olohuoneesta ruudulliset jouluverhot ja muut joulujutut, jäi aika laimea tunnelma. Vähän pliisua se valkeus ja ruskeus. Selvästi kaipasi sekä olohuone että minä jotain väriä. Vaan onneksi oli pliisut värit,nyt kaveriksi kelpasi vaikka mikä. Vaikka se sininen, joka katosi sisustusväreistäni vuosiksi ja nyt teki näemmä paluun. Sininen on ihana väri; raikas ja puhdas.

Hankinpa sitten Ikeasta uuden sohvan päällisen ja muutamat kivat tyynynpäälliset. Ja heti on asteen parempi. Ektorpin etu on kyllä nuo irtopäälliset!! voi kunpa niitä vaihtoehtoja olisi vaan vielä enemmän. Uudella sohvanpäällisellä uudistaa kyllä koko huoneen ilmeen tosi helposti ja ikean hinnoilla vieläpä hurjan edullisestikin. Katselin vaihtoehtoja täältäkin, mutta enpä oikein innostunut mistään joten valitsin ihan tylsästi IKEAn oman.

Nyt pakko saada vielä ompeluaikaa illalla ja ompelen siniruudulliset verhot valkoisten kaveriksi.

Verhot on selvästi mun heikkokohta. Olen tosi nirso, mutten kuitenkaan tiedä mitä haluan. Aika huono yhtälö. Tilasin jo hädissäni Ellokselta vaaleanpunaiset laskosverhot yläkertaan. Eipä ne nyt sinne sovikaan. Liian hempeetä ja alkaa olemaan jo asteen liikaa vaaleanpunaista (makuuhuoneessahan jo on uudet vaaleanpunaiset verhot). Maalasin muutamat tuolitkin jo vaalenapunaisella, tässä värinälässäni. Niistä myöhemmin. Kivat tuli :)

Työrintamalla tapahtuu nyt käänne. Se mistä haaveilin ei onnistunutkaan. Tuli liikaa mutkia matkaan ja laskelmat osoittivat ettei vaan kannata. Ei ainakaan vielä. Mutta työllistyn nyt toisaalle, ihan vaan toimistohommiin. Vähän uudenlaista, mukavan tuntuinen pomo ja mukava palkka. Varmasti kivoja työtehtäviä ja uuden oppimista. Ainoa miinus on piiiiiitkä työmatka, mutta täytyy yrittää hyödyntää sekin jotenkin. Sen siitä saa kun muuttaa maalle. Kolikolla on se kääntöpuoli.
Nyt vaan ensin hiihtoloma Tukholmassa pienten kanssa ja sitten alkaa arki. Pitkät päivät ja vähän vapaa-aikaa. Mutta olen kyllä mielissäni että pääsin töihin ja sellaisiin joita toivoinkin.

Nyt ystävänpäivänä muistin kortilla vain kahta ystävää. Ne on ns. ikuisia ystäviä, jotka ovat olleet siinä aina. Sellaisia jotka iloitsevat onnistumisista ja tsemppaavat vastoinkäymisissä. Välillä ollaan oltu tiiviimmin yhdessä ja elämäntilanteiden muuttuessa joskus harvemmin. Välimatkat haittaa usein tapaamista, mutta onneksi on puhelimet :).

Olen huomannut, ettei se olekaan ihan helppoa saada tuttavia-ystäviä rehellisesti iloitsemaan omasta onnistumisista ja onnesta. Ja kun kenenkään elämä ei ole pelkkää onnea ja onnistumista, niin kateus on ihan turhaa. Kaikilla on omat vaikeudet ja surut, siksi joskus ei vaan mene jakeluun miksi niistä toisten iloista on niin vaikea iloita. Onko se toisen ilo omasta ilosta pois? Siksipä minusta sanonta "ystävä hädässä tunnetaan", voisi ihan yhtähyvin olla "Ystävä onnessa tunnetaan". Sellainen on minusta oikea ystävä joka ihan oikeasti ilostuu myös ystävän onnesta ja onnistumisesta.

Mukavaa ystävänpäivää!

Arjen pikkuapulaiset

Laitanpa muutaman sanasen asiasta joita pohdittiin kovasti silloin taloa suunnitelessa...liittyen arjen pikkuapulaisiin. Eli millä pienillä laitteilla tai jutuilla voisi helpottaa kodinhoitoa.

1. Keskuspölynimuriin roskaluukku
Oli aika selvää että otetaan keskuspölynimuri. Mietimme montako pistorasiaa tarvitaan..kyllä yksi pistorasiaa per kerros oli ihan riitävä meille ja 8m letku on toiminut mainiosti. Paras paikka letkulle on meillä iso pyykkikori kaapissa, sellainen ritiläkori tiedättehän. Sopi sinne ihan mainiosti, vaikka keittiömyyjä toista väitti. Mutta se mitä hinkusin ja odotin oli kaapiston alle asennettavat roskaluukku. Sellaiset kätevät jotka melkein itsekseen imisivät roskat lattialta..no okei ehkä vähän pitäisi lakaista niitä sinne hollille. Hankimme siis kaksi rikkaimuria, toisen keittiöön roskiksen alle ja toisen eteiseen vaatekomeron alle. Odotukset olivat korkealla ja ajattelin niiden olevan hirveä iso apu...nyt muutaman vuoden kokemuksella en niitä nyt kovasti kehuisi. Joskus tulee roskat sinne lakaistua ja mies kuulema jalalla potkii niitä isompia murusia sinne...silti usein roskat menevät imuriin tai sitten ihan harjalla ja rikkalapiolla otan irtoroskat pois. Ei rikkaimurit ihan tyhjäkäytöllä ole, mutta odotuksiin nähden aika huonolla käytöllä. Eteiseen laitoimme koko eteisen kattavan kuramaton (sellaisen k-raudan metritavara maton) ja rikkaimuri ei oikein toimi sen kanssa. Mutta ehkäpä jonain päivänä kun kuratassut kasvavat ja mutaa tulee vähemmän, voimme siirtyä tavallisiin mattoihin ja lakaista laattalattialta roskat rikkaimuriin.

roskaluukku, kuva netistä lainattu

Roskaluukku toimii siis niin että jalalla tuota luukun ylläolevaa härpäkettä koskemalla alkaa luukusta imu ja siihen sitten harjaamalla roskat vetää tuo imu ne samaan paikkaan kuin muutkin keskuspölynimuriin imuroidut roskat; säiliöön.

Meillä on BEAM-merkkinen keskuspölynimuri ja ei toistaiseksi valittamista.

2. Pyykkikuilu
Toinen arjen apulainen jota hinkusin ja suunnittelin pitkään on pyykkikuilu. Sellaisen mies sitten laittoi..putki meidän vaatekomerosta alas kodinhoitohuoneeseen. Eli ihan vaan yhdessä hyllyssä onkin reikä, josta vaatteet nakataan alas. Ja se on NIIN taivaallinen apu. Aivan parasta! Kaikki likapyykit ja tavarat on niin helppo nakata siitä suoraan kodinhoitohuoneeseen, josta pyykit menevät helposti koneeseen..ilman että kuskailen niitä yksitellen alas portaita. Pyykkikuilu on asia joka minusta pitäisi olla aivan vakio jokaisessa kaksitasoisessa kodissa. suosittelen!! Oli (kuulemamma) aika helppo tehdä, edullinen (=putken pätkän hinta) ja vaati vain sen suunnittelun jo aikaisessa vaiheessa.

Mikä teillä on kodissa paras arjen apulainen?