Haaste

Kivaa, sain haasteen Valkoinen Kaniini-blogilta, kiitos kiitos.
Koska haasteita ei kovin tiuhaan tipu niin olen niistä ihan innoissani.

Haasteen säännöt:

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.

2. Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.

3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.

4. Heidän pitää valita 11 bloggaajaa joilla on alle 200 lukijaa.

5. Sinun pitää kertoa kenet olet haastanut. 

6. Ei takaisin haastamista.

 Haasteessa pyydettiin kertomaan 11 asiaa itsestäni niin vähän oikaisen koska kuitenkin aikoinaan sain yhden haasteen jossa jo kerroin 7 asiaa itsestäni. Ne löytyvät täältä.
Eli nyt enää 4 lisää ja saadaan 11 kasaan :)

8. En ole ikinä golfannut. Ymmärrän että se koukuttaa, mutta ei vaan kiinnosta minua ees kokeilla -ainakaan vielä. Eläkepäivät ehkä muuttavat kaiken -ja nehän lähenee kokoajan. En oikein ole urheiluihmisiä muutenkaan...mutta ajatus että kuluttaisin montakin päivää viikossa nurmikolla dallaillen 4 tuntia lyöden lapsille sopivan kokoisella mailalla pikkuista palloa yrittäen saada sitä pieneen reikään...tulee vaan niin monta muuta asiaa mieleen joihin ne tunnit mieluummin kuluttaisin. Tämän sanottuani voin kertoa että varastossamme on mailasetti ja kasa palloja..ne on mieheni, joka ei myöskään golffaa. Unohdin kysyä mieheltä että mikä se setti oli ja mistä se on meille tullut...joku eläkesäästö-homma ehkä?

9. Fanitan Ruotsia tällähetkellä ihan kympillä. Se on minusta ehdoton ykköslomakohde lasten kanssa -ja sopii mun sisustusmakuun myös. Ruotsin lapsiystävällinen atmosfääri leijuu isona plussana ja koska lapset puhuu ruotsia yhtä sujuvasti kuin suomea on heidän helppo saada leikkikavereita ja muutenkin toimia jokapaikassa. Hyvää perusruokaa ja paljon paikkoja joissa ei ole ehtinyt käydä. Ei pitkää lentoa ja rokotusrumbaa ennen matkaa - Oi mitä lomanhelppoutta. Jos vaan muistan niin teen postauksen meidän tosikivasta Ruotsin lomamatkasta.

10. En ole ehtinyt katsoa televisiota koko kesänä. En yhtään. Puolikkaan Marikin katsoin lasten seurana nauhalta ja siinä se on ollutkin. Silti yksi päivä harkitsin Netfixin hankkimista...kunnes aloin miettimään (harvinaista). Koska ei ne muutkaan kovasti tellua katsele, Pikkukakkonen ja BuuKlubben on piisannut aika kivasti tähän asti niin ei ehkä NetFix ole se tärkein hankinta juuri nyt. Teini katselee läppäristä jotain tosin tauotta...mutta netfix vaan pahentaisi tilannetta. Voisin jopa luopua koko televisiosta ihan kivutta.

Ja sitten vielä kysymykset joihin kysyttiin vastausta:

1. Millainen on ollut tähänastisen elämäsi huippuhetki?

Tämä on heti kärkeen hankala. Elämänihän on suorastaan huippuhetkien helminauhaa. Jos ollaan lässyjä niin ehkä se on se lasten syntymät, kaikki kolme ihanaa ja kaunista lastani. Se hetki kun vauva on syntynyt, kaikki kunnossa ja päällimmäisenä vaan ajatus että kaikki on hyvin. Huippuhetkien huiput!

2. Mitä/ketä viimeksi kadehdit?

Kadehdin aika harvoin ketään. Minulla on paljon paheita, mutta kateus ei kuulu luetteloon. Jos nyt hyvällä jotakuta kadehdin niin ehkäpä henkilöä jolla on taito ja tieto jostain asiasta, johon tuntee paloa ja loputonta innostusta niin että on pystynyt tekemään siitä vaikka ammatin ja antamaan tekemisellään jotain hyvää muille tai edes jollekin. Tälläinen henkilö voisi olla vaikka Äiti Teresa tai jumppapaikkani pitäjä, joka on luonut omalla taidolla ja kovalla työllä kivan jumppapaikan ja jossa jaksaa jakaa positiivista energiaa kaikille muille.

3. Mitä pelkäät?

Tähän olisi helpompi vastata mitä en pelkää. Pelkään niin monia asioita..käärmeitä, onnettomuuksia., korkeita paikkoja, myrskyä laivalla, ahtaita paikkoja, kovaa vauhtia,sairauksia..se mitä en pelkää on uusia tai yllättäviä sosiaalisia tilanteita, ihmisiä tai uusien asioiden opettelua (kunhan ne eivät vaadi korkeita paikkoja, veden alle menoja tms. vaarallista).

4. Suosikki julkkiksesi?

Olen tosi huono julkkistuntija. Juttelin lomallakin 2 tuntia erään tunnetun näyttelijän kanssa tajuamatta kuka hän on. En oikein jaksa kiinnostua seiskapäivää-henkisistä jutuista julkkisten omasta elämästä, mutta nautin kyllä muusikoiden tai näyttelijöiden taitavuudesta (vaikkapa Aku Hirviniemi - se vaan on niin hauska jätkä, Dolly Parton -yllätävää mutta minusta hän on todella taitava muusikko), mutta sanotaanpa tähän J.Karjalainen. henkilö jolla on biljoona hyvää hittiä ja joka on ollut julkisuudessa NIIN kauan ja silti pystynyt pitämään oman elämänsä omana elämänään. Ja jalat maan pinnalla.

5. Kauhein sisustuskokemuksesi?

Siis omassa kodissaniko?  No kaikkeen kauheaankin sitä on silmä tottunut. Mutta ehkäpä "pieni" ylilyönti tapahtui joskus parikymppisenä kun maalasin kirjahyllyni vahvalla mintunvihreällä värillä. Ne olivat aivat järkyttävät -mutta pysyivät sen värisinä ainakin vuoden. Kunnes maalasin ne tumman siniseksi. Joka on ehkä sitten se 2. kauhein sisustuskokemukseni.

Muiden kodeissa on muista kovinkaan kauheita kokeneeni. Erilaiset tyylit on kivoja ja se että asunto on siinä asuvan näköinen.Ehkäpä ne mintunvihreät kirjahyllytkin sopivat minulle silloin...näin haluan ainakin itselleni uskotella.

6. Kerro jokin salaisuus.

Kaikki matemaattiset taitoni katosivat viimeisen 5 vuoden aikana. Ihan oikeasti. En tajua miten niin voi käydä. Yksinkertaisetkin laskutoimitukset tuntuvat perin hankalilta. Älkää kertoko kellekkään.

7. Lempilelusi/leikkisi pienenä?

Varmasti perinteiset pihaleikit (kirkonrotta ja keinupersis..hui kun kuulosti rumalta, mutta keinupehvis kuulostaa sitten taas sievistelyltä kun sitä nimitystä ei koskaan leikistä käytetty). Asuin isossa rivariyhteisössä, jossa oli usein kymmenien lapsien porukka kirkonrotassa ja jos oli vaan 3-5 kaveria oli pihalla niin sitten keinuttiin. Oi niitä aikoja.

8. Suurin haaveesi?

Että lapsistani kasvaisi terveitä,muut huomioivia, hyväsydämisiä, rehellisiä ja onnellisia ihmisiä.

9. Suurin vääryys maailmassa?

Epärehellisyys -ihan kaikessa muodossa. Ja kateus hyvänä kakkosena, se aiheuttaa niin paljon pahaa. 

10. Ketä/mitä ihailet?

Miestä, jonka kanssa jaan asuntolainan. 

Hän on taitava, älykäs, kiltti, hyväsydäminen, ajattelevainen, kärsivällinen, ahkera ja komea. Ihan totta.

11. Paras luonteenpiirteesi?

Iloinen mieli (eikös se korvaa sen puuttuvan älyn?) 

..ja huonoin puoleni on se laiskuus. En meinaan jaksa jakaa tätä enää eteenpäin. Juuri nyt luen tosi vähän blogeja. Olen ulkoistanut itseni totaalisesti ja koneella surffailu on aika minimissä...mitä nyt vähän puutarhasivuilla ja Pom De Luxin alennuksilla ehdin käydä. Eli ihan vaan ne elintärkeät tällähetkellä. Tiedättehän.

Mutta kohta se syksy pakottaa sisälle ja ehkä sitten ehtisin ne kuvat kamerasta laittaa koneelle ja sieltä blogiin.

Ainiin, Ja hei meillä on upea maalattu terassi, jossa nyt toimii myös kaikki valot! Ja se on tehokäytöllä. Sinne menen heti kun täältä töistäni pääsen :)
 

Hevoskastanja

Täällä ollaan vaikkei bloggailemaan taas ole ehtinytkään.

Ihana kesä ja ihanat helteet. Piha on tosi ihanalla mallilla ja vaikka työtä riittää vielä vaikka kuinka, on se jo viihtyisä ja kaunis. Viime kesänä olin itkun partaalla ja se työmäärä tuntui ihan mahdottomalta. Mutta...nyt olen ihan hurjan tyytyväinen ja melkein unohtanut sen pahanmielen, joka valtasi kun metsän eläimet nakersivat kaikki vaivalla istutetut puut ja pensaat. Pahaa mieltä vähän paransi että muutama puu selvisikin. Yksi kirsikka ja pari omppupuuta taisi selvitä, osa syreeneistäkin kitkuttelee ja toivoa niidenkin kanssa siis ehkä on. Lisäksi lahjoituksena saadut hevoskastanjat näyttävät olevan kaikki hengissä (niitä on varmaan 6-7 pellolle ja tien viereen istutettu). JEEEE! Ja se jos mikä on ilon aihe. Hevoskastanja on aivan ehdoton puusuosikkini. Se on jotenkin niin pysäyttävän ei-suomalainen. Ja silti kun katselee puistoissa niin sitä näkyy paljonkin.

 

Hevoskastanja
Aesculus hippocastanum

Kookkaaksi kasvava , leveälatvuksinen puu. Suuret
lehdet varjostavat tehokkaasti . Kesäkuulla puhkeavat
valkoiset , hunajan tuoksuiset suuret kukinnot.
Runsasmultaiselle , hyvin kalkittuun maahan , valoisalle,
avaralle kasvupaikalle , isoille pihoille ja puistoihin.  

Kukkiahan meidän pienissä taimissa ei tietenkään ole, mutta reippaina ne pellolla törröttävät kanaverkon suojissa. Ehtisinpä nähdä ne pihallamme tuollaisina isoina komeina puina.

Pihalla on ehditty muutenkin tehdä jo vaikka mitä ...mies rakensi 4 isoa taimilaatikkoa salaateille, parsalle, porkkanalle, retiisille...yrtit meillä onkin terassin vieressä olevassa kukkapenkissä. Hän raksasi myös kiskan liukumäkitornin alle ja minä pikamaalasin sen. Siitä tuli tosi kiva ja se on kohderyhmän kovassa käytössä. Kuvia joskus tulossa... Terassin lattian öljykin on päätetty ja yläkerran parveke jo sillä vedetty. Pihalle on ilmestynyt myös Bauhausista hankittu Lillevilla puutarhakamoille, sekin on jo pikamaalattu harmaalla, vielä ikkunapielet valkoisiksi ja sekin on valmis. Piha on saanut myös ison määrän perennoja äidin puutarhasta ja penkit näyttävät jo huomattavasti vehreimmiltä kuin muutama viikko sitten. Olen tyytyväinen että saimme lähes kaikki perennat äidin pihasta, siinä säästyi pitkäpenni ja perennat ovat jo hyvin koulittuja sekä kestäviä (versus esim Plantagenin perennat).

Muutaman alppiruusun kävin ostamassa ja atsaleoistakin haaveksin. Jos alppiruusut selviää hengissä hankin ensikesänä atsaleatkin. Olen erittäin tyytyväinen puutarhan kukkien väreihin; pääasiassa vaaleanpunaista ja joukossa valkoista ja sinistä. Keltaiset ja oranssit yritän pitää pois talon ympärillä olevilta kukkapenkeiltä..mutta tietty saattaa olla että vahingossa tuli joku sellainenkin mukaan.

Seuraavalla kerralla kuvia puutarhasta...jos vaan kamera toimii.

Haaveissa istutuspöytä/perkauspaikka

Talonnurkalla on joutilas varjoisa paikka, jossa on kuin tilauksesta myös vesipiste. Paikka on sellainen, joka ei näy etupihalle tai oleskelupihalle, siitä on kuitenkin käteväkäynti sisään taloonkin. Jo viimevuonna aloimme ideoimaan paikkaa jossa voisi istuttaa kukat ja perata kalat. Ajatus onkin nyt tänäkesänä  tehdä L-mallinen pöytärakennelma, jossa hyödynnettäisiin ylimääräiset laudat (jotka kaunistuttavat pihaamme kasana tällähetkellä) sekä ostettaisiin uusi allas ja hana (toivosin siihen myös pidesuihkua, mutta se saattaa olla jo liikaa toivottu).

Fiilistelin ja etsin fiiliskuvia netistä. Tässä teillekin jakoon.

Tykkään että istustuspöydän kanssa olisi hyllyjä ja koukkuja.

Pari vanhaa ikkunaa olisi meilläkin, voiskohan niitäkin hyödyntää jotenkin...

sinkitty pöydänkansi olisi tosi kätevä...etenkin siinä kalanperkauspuolella. Ja nuo koukut ja pyyhetanko on kanssa tosi kivat.

laattapintakin on ihan kaunis ja verhoilla saisi piiloon tavarat tarvittaessa

tykkään noista hyllyistä, jotka on tehty laatikoista.

taustan voisi tehdä noin ihan laudoista

tai näin, vielä kivempi aitamaisena. Siihen saisi sitten kätsästi ne koukut ja muut kiinni ettei tarvisi talonseinään naulata...

 
 ja ohjeistusta altaanlaittoon löytyy mm.täältä.

Pihan selvityjät

Täällä ollaan, vaikka bloggailut onkin jääneet kovin vähälle viimeaikoina. Koti on saanut kivasti uutta väriä ja uusia pikkujuttuja, mutta nyt on kyllä jo ajatukset pihassa.

 Myönnän että lumien sulaessa ei intoni pihanlaittoon kovasti kohonnut...lumen alta paljastui kaikki se keskeneräisyys ja oli jotenkin vaikea nähdä sitä työtä joka oltiin pihaan viime kesänä laitettu. Omaan silmään osui vaan kaikki mikä pitäisi saada tehtyä ja kun lista on aika pitkä, se vähän lannisti. Kierros pihalla lannisti lisää sillä pikkuystävämme pupuset olivat nakertaneet kaikki omenapuut aivan järkyttävän huolella, rusokirsikka oli jätetty rauhaan ja luumupuita vähän maisteltu (ehkä peura sillä oksia oli katkottu). Luulin että riippahernepuu oli selvinnyt ilman vammoja, mutta peurat kävivät sitten napsimassa muutama ilta sitten oksistoa. Harmittaa ihan hirveästi ja kaavailin jo ties mitä aitoja talon ympärille. Jotenkin ihan voimaton olo kun nuo pikku evästelijät illan hämärässä käyvät napsimassa vaivalla laittamamme puutarhan. Tiedetään, ne olivat täällä ennen meitä, mutta silti...

Riippahernepuun kevätleikkauksen suoritti peura. Millä sen sitten estäisi tulevaisuuessa...?

ihana pikku narsissi, istutettu viime pääsiäisenä.

todellinen sotilas on tässä. Rautatieomenapuu, jonka päälle espoossa viskattiin lumet niin että yksi oksa on teipattu kiinni ja jonka rungon puput nakersi huolella huolimatta hienoista tupla verkoista..voin vaan kuvitella miten puput nauroi partaansa mun verkkoviritelmille. Amatöörimäisiä ihan selvästi.

Omenapuut on nyt sivelty haava-aineella ja toivotaan että edes joku niistä säilyisi. Vanha, Espoosta tuotu, rautatieomenapuu on aivan järkyttävä näky kaluttuine runkoineen ja oksineen. Katsotaan selviääkö vai ei...

Pihasuunnitelma kaivettiin taas esille ja mietittiin mitäs tänä kesänä ehdittäisi tehdä. Voi että olen onnellinen tuosta suunnitelmasta. Se antaa niin hyvin suunnan ja varmuuden miten edetä. Lisäksi suunnitellijan tekemät ohjeet nurmikon perustamisesta kukkien lannoitukseen on aivan loistavat. samassa tietopaketissa kaikki mitä me tarvitaankin eikä tarvi etsiskellä netistä miten mitäkin kukkapenkkiä piti lannoittaa..

Etupiha taitaa olla se ensimäinen asia joka pitäisi saada kuntoon; sisääntuloportaat pitäisi laittaa ja siivota koko etupiha kaikesta lautahautomoista. Lisäksi tänään hankimme siihen pienen vajan ruohonleikkurille ja muille vempeleille. Bauhausissa oli 10% alennuskin ihan mukava yllätyksenä. Lisäksi ranta pitäisi laittaa vähän siistimmäksi. Siinä onkin aika iso homma. Ja kalliskin.

Mutta jottei ihan vaipuisi itsekin epätoivoon tehtäväistan äärellä, mainittakoon että lasten leikkipaikka on nyt ihan mainiolla mallilla. On hiekkalaatikkoa ja leikkitorni, on keinut ja trampoliinit. Kaikki sijoiteltu niin etteivät peitä maisemaa olohuoneesta mutta leikkipaiklkaa pystyy valvomaan keittiöstä käsin. Lisäksi leikkipaikka on sijoitettu niin että siihen osuu aamuaurinko, mutta paahteela se on puiden suojassa. Leikkitornin alle pitäisi saada leikkimäkki/kioski, mutta muuten kaikki onkin hyvällä mallilla. Ja nyt kun lapset viihtyy pihalla, saa itsekin aina hetken rauhassa tehtyä jotakin.

Löysimme kivan penkin starkista, huokeaan hintaan (69e). Penkki on hinta-laatusuhteeltaan ihan loistava. Takorautaa ja metallia, ihan tukevan tuntuinen.Mietin vaan pitäisikö se kuitenkin spreijaillailla valkoiseksi...valkoinen istuisi ehkä paremmin talon tyyliin. Mutta olen kyllä iloinen että penkki saatiin, sellaista jo pihaan kaipasinkin.

 

Penkin takana töröttää onnellisesti pupun ja muiden eläinten hampaista ehjin rungoin selvinnyt rusokirsikka. Sen viereen, penkin taakse, haaveilen jotakin kauniita kukkivia pensaita/ isoja perennoja. Atsalea tai syyshortensia tai joku vastaava joka viihtyisi tiukassa savimaassa auringon paahteessa. Ehdotuksia?

saunasta

Sanoin aiemmin etten ole mikään saunaihminen, mutta kyllä tuo uusi sauna on ollut NIIN kovalla käytöllä, että ehkäpä minusta on tulossa saunaihminen. No en nyt vieläkään ehdota kylään tuleville kavereille ensimäisenä saunaan menoa, mutta oman perheen kanssa rentoutukseen ja kylmällä ilmalla se on aivan ihana.

Mies spreijjaili ilmaventtiilit mustiksi. Ne onnistui oikein hyvin ja on niin paljon paremmat kuin oranssit orginellit, Nyt kun vielä nuo ikkunapokat...

Saatiin lahjaksi musta löykiulu (olikohan CELLO-merkkinen) ja se on ihan jees. Löylykauha on kiva, kun ei kuumene ja polta lasten käsiä.

 

Ja mies  petsasi pissin keltaisen mittarin joka uppoaa nyt kivasti taustaan. Näyttää hyvältä minusta.

Kiuas oli muuten oiva valinta, siitä tulee ihanat pehmeät löylyt ja sauna lämpenee aika nopeasti (ja usein).

Hei  taidanpa laittaa saunan päälle. :)

kesäkalusteita

Ihan uuvuttava päivä töissä. lähtö kotoa klo 6.50 ja paluu 18 aikaan, lounastuntia (10minsaa ja salaatti vauhdilla naamaan) lukuunottamatta hirveetä tohinaa ja stressiä. Asiat pitäisi olla hanskassa ja selvät ja hoidettu jo ...vaikka jotenkin vielä paljon aikaa menee asioiden hahmottamiseen, työpäiviä takana kuitenkin vain 5 ja perehdytystä ei ollut tunnin jutustelua lukuunottamatta.

Ja paluumatka hirvittävässä lumihärdellissä..niinpä onkin kiva vähän katsastaa kesäkalusteita.

Jotenkin kivoja ja vähän erilaisia kuin ne mitkä perus-setteihin yleensä kuuluu. Ai, tulisi jo kesä!

en ole ihan varma tykkäänkö, mutta olishan tää kun piukat paikat-leffasta :). Rannalle.

jotenkin niin symppis, tämmönen olisi kiva vajan taakse.

ja jotain tän tyylistä mutta altaalla olen suunnitellut talon kulmalle, kalanperkaus&istustus pöytä. Ja pesuallas tuohon tietty.

tästä jotenkin tykkäisin rantsuun. ehkä pystyisi itse (=mies) nikkaroimaan..? Rantsuun tarvis jonkun penkin..

ja jos saisin valita ilman järjen käyttöä niin haluaisin ulkosohvan. Mikä olisi ihanempaa kun ulkona auringossa istuoa sohvalla?? Me roudattiin kesällä juhlia varten puusohva tyynyineen patjoineen ulos ja se oli tosi ihana...mutta eihän se siellä voinut olla kun juhlien ajan. Ei suomessa taivasalla vaan oikein sohvat menesty...tai ehkä ilman pehmusteita, mutta sitten ne ole enää sohvia vaan penkkejä.

Voisin ottaa vaikka tän:

tai tän:

ja kaikki ylläolevat tuotteet löytyvät täältä.

kesä kesä kesä, tule jo!

Ompelukone valinnan vaikeutta

Olen ollut kova ompelemaan jo 20-vuotta (vähän peruskoulun jälkeen ne kässätunti traumat helpotti). Mutta kunnon konetta en jotenkin ole ikinä raaskinut ostaa, halpoja Hobby Hall koneita vaan ja niillä sinnitellyt. Nyt ajattelin että joskos oikeasti sijoittaisin ja ostaisin KUNNON koneen. Haaveksin että siinä olisi myös fontteja. Mutta en oikein ole päässyt liikkeisiin testaamaan. Pfaff-merkkinä on ollut jotenkin suosikkini juuri nyt, sillä olen lainannut täti PFAFF:ia ja se on niin ihana. Kulkee kuin unelma ja ihanan hiljaa (verrattuna Hobby Hall Singer:iini). Mutta tädilläni on kone jossa ei ole noita kirjaimia...

Tässä vähän mitä olen selvitellyt. Pfaff-koneesta sen verran ongin netistä että tuon mallin kanssa on ollut ongelmia syötön kanssa.  Onko jollakulla teistä joku näistä ompelukoneista tai huippukone jota kannattaisi harkita tai joku ihan susi mitä ei ainakaan kannata hankkia?

Bernina Aurora 550 QE. 
Siitä löytyy yhteensä 4 fonttia: kaksi länsimaista + kyrillinen ja Hiragana. Bernina 550 QE:n etuja Aurora 450:een (joka oli unelma koneeni aiemmin, nyt sitä ei kai enää saa) nähden ovat parempi/kirkkaampi ompeluvalo sekä kaikissa valaistuksissa selkeästi näkyvä mustapohjainen (erittäin kirkas) näyttö. Paininjalan polvinostin ja aputaso + ohjain ovat vakiovarusteina (kuten Aurorassakin). Koska Bernina 550 on Quilter's Edition -kone siinä on vakiovarusteina tilkkutyöjalka, yläsyöttäjä sekä Berninan patentoima vapaan tikkauksen BSR-jalka. Koneessa on luonnollisesti hyvä valikoima hyöty- ja koristeompeleita sekä hieno ja helppo napinläpiautomatiikka.
Koneen esite löytyy tästä linkistä: http://www.bernina.fi/product_detail-n2-i370-sFI.html
Bernina 550 QE sh 2.645 EUR - yläsyöttäjä ja BSR-jalka maksavat jo yksinään yli 660 EUR, eli koneessa on arvokkaat tarvikkeet vakiovarusteina.
Aurora 450:n etu 550 QE:hen nähden on suurempi ommelleveys: 9 mm (550 QE:ssä maksimi ommelleveys on 5,5 mm).
Husqvarna Vikingilta vastaava malli on Tribute 140 C. Siinäkin on 4 fonttia: kaksi länsimaista + kyrillinen ja Hiragana. Laaja valikoima hyöty- ja koristeompeleita, helppo napinläpiautomatiikka, automaattinen paininjalan nosto- ja laskumekanismi (Sensor System), suuri ompelutila (vapaavarren pituus neulasta "kainaloon" mitattuna 25 cm!) jne. Suurin mahdollinen ommelleveys on 7 mm. Liitteessä on koneen esite.
Husqvarna Viking Tribute 140 C
Pfaffin vastaava malli on Quilt Expression 4.0. Siinä on yhteensä 3 fonttia, joista yksi on kyrillinen. Siinäkin on suuri ompelutila (vapaavarren pituus sama 25 cm kuin HV Tribute 140 C:ssä), automaattinen paininjalan nosto- ja laskumekanismi, kaikista laajin valikoima ompeleita ja napinläpiä, suurin mahdollinen ommelleveys 9 mm sekä lisäksi automaattinen langankatkaisu! Tilkkutyöjalka, vapaan tikkauksen/kirjonnan jalka sekä 3 mm:n päärmejalka ovat vakiovarusteina. Liitteessä on koneen esite.
Pfaff Quilt Expression 4.0:n 
 (sh 1.695 EUR).
Kaikissa näissä koneissa voi valita neulan pysäytyssuunnan ylös/alas joko koneesta tai  jalkapolkimesta, kaikissa on neulan langoitin, ompelunopeuden hidastusmahdollisuus tarkkoja töitä varten, kaikille ompeleille perussäädöt valmiina, hyvä valikoima paininjalkoja vakiovarusteena ja erittäin laaja valikoima lisävarusteita.

Jotenkin jo mietin tuota Husqvarnaa, sillä siitä löysin vähiten negatiivista netistä..itse asiassa en mitään. No yritän päästä ompelukoneliikkeeseen testaamaan koneita, se on ehkä se paras..toisaalta jos tunnin testailen niin en usko että koneista silti valkenee koko totuus ellen ole vähän selvitellyt mahdollisia ongelmakohtia jo etukäteen.

Eka viikko uusissa töissä on takana. Onhan se vähän erilaista olla pienessä firmassa ison kansainvälisen firman jälkeen. Esimies huohottaa niskaan ja teettää ihan pikkusälää. Mutta toisaalta voihan sekin siitä rentoutua kun saa vähän luottoa että hommat hoituvat ilman huohotustakin :). Sattumalta näin kilpasiskoni kyseiseen tehtävään ja se veti kyllä hiljaiseksi. Heillä oli selvästi paremmat taustat ja koulutukset kyseiseen tehtävään. Niinpä sitä voi vaan onnitella itseään että sain tuon tehtävän. Joudun vaihtamaan yleiset omaan autoon, sillä muuten työmatkoihin tuhraantuu puolet päivästä ja se harmittaa. En ole autoiluihmisiä. Mutta joku hintahan maalla-asumisesta on vissiin maksettava ja tehtävä ne vihreät teot jollain muulla saralla.

Illalla Tupperware-kutsut ja siinä se vkonloppu menikin. Ihan liian nopeasti.

Kuolasin taas Car Möbeleillä...hitsit miten kivoja juttuja! Ottaisin muutama nahkapallia lukuunottamatta kaikki!