liitutaulu

Hei tiedättekö sellaisen fiiliksen kun menette myyjäisiin tai tapahtumaan jossa myydään käsintehtyjä juttuja ja ihastelette jotakin ja samalla ajattelette nooo että enpä viitsi ostaa kun osaan varmaan itekkin tehdä? Minäpä ajattelen niin aika usein -ja aika harvoin kuitenkaan ehdin/osaan asiaa tehdä.
Nyt muutama viikko sitten kävimme kyläjuhlissa, missä oli ihana koju pullollaan kivoja juttuja. Sieltä nappasin ikkunanpokaliitutaulun mukaani pientä korvausta vastaan. Ja olen niin tyytyväinen. En olisi oikeasti ehtinyt tekemään taulua viime viikon juhliin ja nyt siihen oli mukava kirjata päivän menu. Sankari itse kirjoitti menuun ja hyvältä näytti.
Tuo liidun pidikkeenä toimiva kynttiläpidike on muuten aivan nappi ja toimii!

Juhlat meni muuten tosi hyvin. Ja nautin kerrankin itsekin. Aurinko paistoi ja ruoka maistoi!  Ihan täydellistä. Laitanpa vähän juhlaruokareseptejä ensi kerralla, -oli muutama tosi helmi.

Yleensä katamme tarjottavat saarekkeelle mutta nyt laitoimmekin lautaset ja lasit, myöhemmin kuvassa olevat kahvikupit. Ja keittiötasoile tarjottavat. Toimi hyvin niinkin päin, kun tarjottavaa oli paljon ja halusin ehdottomasti käyttää niitä isoimpia kulhojani :). Nuo Arctican kupit on vähän tylsät, mutta toisaalta niin neutraalit että sopivat juhlaan kuin juhlaan sekä kaikenlaisten kattausten kanssa. Vaikka kylä ne Myrnat on söpömmät :) -niitä ei ollut vaan tarpeeksi näihin juhliin.

Niin paljon nautimme juhlista ettemme muistaneet kuvata tarjoiluja sen kummemmin. Mutta ensi kerralla enenpi juhlista, nyt lähden askareisiin!

Ihanaa viikonloppua ja aurinkoisia hetkiä!!

ps. Syksy on ihan mun lempivuodenaika, jotenkin niin raikas ilma ja pirteä olo! Ainakin kun ei aina sada :)

Nopsasti kuulumisia

Enpä ole ehtinyt blogia päivittämään kaiken tämän härdellin keskellä. Oli synttäreitä, parikin kappaletta ja oli kamala stressi tehdä ne kaikki työt jotka piti tehdä äitiyslomalla (kuten ruokailuryhmän maalaaminen valkoiseksi, ikkunoiden pesu, uusien verhojen ompelu jne.) ja oli sitten se kauan pelätty paluu töihin.

Nyt on siis lapset päiväkodissa ja minä töissä.  Jo toista viikkoa. Elämä jatkuu sittenkin ja ei se niin kamalaa ollutkaan, Ihan mukavaa päästä ihmisten ilmoille ihan omana yksikkönä ilman kahta pikkuista käsipuolessa. Kivaa tehdä asioita rauhassa. Kiva että lapset pääsivät mukavaan pieneen tarhaan. Kiva että minäkin voin nyt alkaa maksamaan laskuja. Mutta valitettavasti se minkä huomasin jo silloin vajaa 5-vuotta sitten kun jäin äitiyslomalle piti edelleen paikkansa, tuo työ ei ole minua varten. Ei yhtään. Minulla olikin kirkkaana mielessä kuinka äitiyslomala mietin mitä haluaisin tehdä työkseni ja tekisin sitten sitä onnellisena elämäni loppuun asti. Mutta ei. Minä taida olla siinä ryhmässä joka ei oikein ikinä saa selvitettyä mikä minusta tulee isona. Siispä olen niissä töissä missä olen, jotta saan laskut maksettua.

Pihalla näyttää niin kivalta, liljat ja tuppaanitkin ovat laitettu maahan ensi kesää oottelemaan. Uusia luumupuita on vielä läjä odottamassa maahan pääsyä. Terassi on ihana. Ekat valokuvatkin saatiin vihdoin seinälle (ja niitä laitettiinkin sitten urakalla) Mies rakensi kivan tornin ja liukumäen lapsille. Alakertaan siihen pitäisi saada vielä kioski. Kuviahan ei ole, enkä taida vielä laittakaan kun ei ole valmis. Mutta se torni , hiekkalaatikko, trampoliini ja keinut ovat saaneet lapset viihtymään omalla pihalla. Ei tarvi enää puistoja etsiä, nyt on omalla pihallakin kivaa. Nyt jo hetkittäin olen pystynyt lasten kanssa kirkemään tai tekemään jotain puuhia, mutta ihan vaan hetkittäin.

Ensiviikonloppuna isot juhlat meillä, vieraina lähisuku. Menuun mietintä ihan kesken. Kohta varmasti tulee paniikki.Se tulee aina,  Järjestän usein juhlia, mutta en oikeastaan ikinä nauti niistä. Olen sellainen stressaantunut emäntä, joka häärii ympyrää koko juhlan ajan. Ei oikein osaa istahtaa ja nauttia vieraista. Syönkin usein vasta kun vieraat on lähteneet ja pelkään kokoajan että ruoka loppuu kesken vaikka usein syömme jämiä pari päivää juhlien jälkeenkin. Mikä siinäkin sitten on. Aina sama juttu.

Mutta juhliin tulee aina siivottua ja laitettua koti kauniiksi. Se on ihanaa!

Hitaasti ei olekkaan hullumpaa

En ole ollut ikinä mikään rakentajatyyppi ja kun tiedän oman kärsimättömän luonteeni, niin olisikin ollut ihan hassua alkaa rakentamaan taloa. No toisin kävi. Olen tässä kitkutellut rinnalla ja yrittänyt kestää valtavaa työmäärää, keskeneräisyyttä, valtavaa työmäärää, ikuista sotkua, rahanmenoa, valtavaa työmäärää..ärsyyntynyt ja ahdistunut loputtomiin tupatarkastajiin, jotka tulevat joskus yllättäenkin ja tämä keskeneräinen talo pitäisi olla esittelykunnossa 24/7. Taloa on mahdotonta saada kokonaan kauniiksi ja kivaksi kun se on osittain kesken.

Mutta vaikkei kärsimätön luonteeni nyt ole vielä kärsivälliseksi muuttunut ja vaikken vieläkään osaa ilostua yllätysvieraista, niin paljon olen kyllä oppinut tässä matkalla. Ja ihan tosiasiahan se on että me olemme rakentaneet hyvällä tahdilla (luin ilolla perhe-lehdestä perheestä joka rakentanut 8 vuotta eikä talo vieläkään valmis. Mikä ihana äiti siinä perheessä olikaan -nostan hattua).Kiitos meillä näinkin nopeasta rakentamisesta miehelle, joka on taitava ja ahkera. Ennen ajattelin että talon on oltava kertaheitolla valmis ja sitten sinne vasta kannattaa muuttaa..ehkä. Mutta on tässä pikkuhiljaa raksailussa puolensa. Olemme kohta asuneet 2 vuotta täällä ja nyt saimme muutamia viikkoja sitten kylpyhuoneen valmiiksi (siis ylhäällä on suihku myös, eli ei täällä ilman pesutiloja olla oltu sentään) ja iloitaan kaikki siitä valmiista kylpyhuoneesta aivan eritavalla kuin jos se olisi ollut valmis jo kun muutettiin. Silloin oli niin paljon muuta uutta ja ilostuttavaa (kuten omat makuuhuoneet ja uusi ihana keittiö). Iloitsimme niistä ekat puolivuotta, sitten iloittiin valmistuneesta kodarista jne. Pikkuhiljaa valmistui uusia juttuja ja aina saatiin lisää iloin aiheita. Ihan oikeasti. Sitä osaa arvostaa asioita ihan erilailla kun ne eivät tule kaikki heti kerralla.

Ja  nyt sitten saatiin paikalle se kylän halutuin ukkomieskin...eli kun oltiin kylvetty ja suihkuteltu muutama viikko pimeässä niin nyt saatiin sähkärin avulla kylppäriin myös valot. Siis muutkin kun ne tähtitaivas-valot jotka saatiin päälle aiemmin jo teknisen tilan kautta.

shampoohyllyt on niin kivat.

Halogeeneistä tulee jännät varjot, tykkään!

meillä on siis katossa 6 halogeeniä ja tähtitaivas. Usein käytössä vain 3 halogeenia (ja tähtitaivas, koska 2-vee vaatii sen aina)

Tähtitaivas tulee kuulema parhaiten oikeuksiins kun "tähdet" ovat mahdollisimman epäsymmetrisesti aseteltu. Totta!

 
Kylpyhuone on tehokäytössä. Lapset kylpee siellä päivittäin -ainakin kerran. Tähtitaivas on aina päällä kun lapset kylpee, 2-vee fanittaa sitä. Hän jopa lauloi tähdille onnittelulaulun yksi päivä. Aikuisetkin käy mieluummin kylpyhuoneessa suihkussa kuin ylhäällä -kylppärissä kun on niin ihanat valot ja musiikit. Mies käy aamulla siellä suihkussa ja se ei häiriste meitä, jos vielä nukumme ja vanhin lapsi taas käy aina vasta niin myöhään suihkussa että sekään eie nää häiritse pienempiä, jotka jo nukkuu (tai yrittää ainakin).

Eläköön hitaasti rakentaminen!

ps. ja minulla tosiaan on se enterorokko. Nielu on niin kipeä ettei pysty mitään nielemään. No hyvä, niin ehkä jää ne herkutkim syömättä :) ja onneksi on olemassa särkylääkkeet, niiden voimilla  mennään varmaan vielä pari päivää.

Terassia

Iloitsin jossain aiemmassa postauksessa että nyt on terassi valmis...no se tarkoitti silloin että terassin lattia oli valmis. Nyt terassille saatiin sitten pylväät ja kattokin on melkein valmis. Näyttää niin ihanalta.
Terassin kattovalaisimiksi otimme ihan perushalogeenit ja koska talon seinällä on valot, mietimme oliko sekin turhaa. Koska haluamme valaista terassin ihan superhyper valoisaksi? Illalla terassilla istuessahan on ihan kiva kun on vähän. No nyt on kuitenkin valot ostettu ja reiät katossa eli sinne ne 3 halogeenia nyt upotetaan -aika näyttää tarvitaanko niitä vai ei. Suunnitelmissa oli laittaa joku kiva riippuvalaisin saunan tai siis khh oven eteen, jossa ehkä jonain päivän'ä sirkkelin sijasta on kiva pöytäryhmä tai korituolit saunan vilvoittelupaikkana. Nyt sopivaa ulkokäyttöön soveltuvaa riippuvalaisinta ei löytynyt, joten siihenkin tulee aluksi halogeeni.
Alaterassi on tosi ihana, tänään siihen levitettiin paperirullasta iso kaistale ja sormimaalattiin. Eilen siinä oli viritetynä isot tyynyt jamatto, jonka päällä pelattiin Disney Trivial Pursuittia. Kun tulee juhlia (ja kohta niitä tulee, lapsilla on synttärit heinä ja elokuussa) siihen voi laittaa lisäpöytiä tai lapsille vaikka ihan vaan vilttejä ja tyynyjä joissa evästellä herkkuja.

Ja tuo taustalla näkyvä kukka-yrttipenkki on niin ihana. Siinä on vielä muutama aukko ja arvon pitäisikö siihen laittaa pioneja tai ihan suunnitelman mukaan niitä havuja. Tai jotain ihan muuta. Pionit olisi ihania, mutta niiden kukinta aika on kai aika lyhyt, vai onko? Minulla ei ole ikinä ollut pioneja. Kukkapenkin oikeaan laitaan on suunnitteilla penkki, mutta sekin ehkä vasta muutaman vuoden päästä..

Kuvassakin huomaa lattian värieron, sisempi terassi on vuoden vanha ja tuo alaterassi pari viikkoa. Ja kyllä tuo sisempi on vaan niin paljon kivampi. Mutta vielä mietitään minkä väriseksi lattia maalataan.

Pihalla oleva varasto (toivottavasti jonain päivänä saadaan se vierasmajaksi) odottelee terassia eteensä myös. Tai suunnitelmissa oli terassi, mutta nyt mietitään että joskos vaan rappuset -kun ei ole aikaa eikä rahaa juuri nyt isompaa terassia siihen laittaa. Onko hyviä ideoita millaiset portaat siihen voisi laittaa?

Kuten kuvassa näkyy puuttuu polun reunalta edelleen kivet ja siksi kangas sieltä rumasti pilkottaa. Tuo polku tulee siis terassilta ja on tarkoitus reunustaa luonnon pyöreillä kivillä. Niitä mennään taas pelloilta poimimaan ensi keväänä :)
Suunnitelmassa oli piirretty terassin lisäksi majan eteen myös kesäkeittiö, joka olisi kyllä joskus tarkoitus toteuttaa -mutta ei vuosiin. Jotain kivaa tuohon voisi kyllä laittaa, koska maja näkyy suoraan olohuoneen ikkunoista ja tuollaista puolivalmista on niin ikävä katsella. Vaikka oikeastaan siihenkin on jo silmä vähän tottunut. Mutta ne nätit portaat voisi olla mahdollista saada nopeasti valmiiksi ja ehkä jo tänä syksynä.

Tein tänään enterorokko-potilaille (jo aika hyvin toipuneille) pitsaa. Kipulääkkeen voimin he jo syö jotain. Ai että se oli hyvää. Muistelin sitä tehdessä kuinka nuorena kotona meillä äiti teki pitsan voitaikinan päälle..tekikö muilla? Siis sehän ei kyllä ollut pitsaa vaan ihan jotain muuta, mutta pitsaksi sitä sanottiin. Ja niin sanon minäkin omaani -vaikka se onkin  suomalaiseen tyyliin tehty niin että täytteenä on mitäsattuu ja välillä aika runsaalla kädellä. Mutta ehkäpä siksi se onkin pitsa eikä pizza. Tässä serkkuni takuuvarma pohja ohje, onnistuu aina.

Pitsa pohja
1pss kuivahiivaa
2.25 dl vettä
1tl suolaa
2-3rkl öljyä
4.5-5dl durum jauhoja

paista pizza 250 asteessa. Nostata taikina mielellään 2 kertaa; ensin möykkynä astiassa ja sitten vielä kaulittuna pellillä. Jos ei vaan ehdi niin sivele öljyä pintaan enen täytteitä niin paistuu paremmin.

Ääh nyt on oma pää kiepä ja kurkku. Eikai enterorokko vaan voi tulla myös aikuisille...voi ei. Just kun lapset parani.

letkuteline

Kun taloa vasta suunniteltiin, muisti äitini papattaa siitä että varmasti laitettaisiin monta vesipistettä talonulkopuolelle. No hyvä että muistutti, niin muistettiin edes laittaa kaksi ka toistaisksi on pärjätty niillä hyvin. Yksi olisi ollut vähän hankala.
Toinen vesipiste on etuoven vieressä, keittiön ikkunan valla. Siihen oli löydettävä joku kaunis letkuteline, koska paikka on niin näkyvä. Bongasin kivan telineen netistä, mutta sehän oli ihan väärän värinen. Tilasin kuitenkin sen ja spreijasin valkoiseksi. Ja siitä tuli oikein söpö...eikö? Tuo ennen kuva näyttää minun rudullani melkein mustalta todellisuudessa se oli sellainen raskaan ruskean-kullertava, joka ei olisi sopinut meidän taloon ollenkaan.

letkutelinen ennen

..ja letkuteline jälkeen.

No tietysti letku ei ikinä ole siinä, vaan maaassa pitkin poikin.
Mutta onpahan nyt koristeena tuollainen teline :)

Endless Summer ja muita pihajuttuja

Piha on vielä niin kesken, mutta jo niin kiva. Nurmikko kasvaa silmissä ja lainaleikkurikin ehti jo hajota :). Ajattelimme ostaa päältä ajettavan vasta ensi kesänä ja selvitä lainaleikkurilla tämänkesän...

Alaterassi valmistui ja siinä on jo monet leikit leikitty. Jonain päivänä saan siihen ehkä aurinkotuolitkin, nyt kirjaa luetaan viltin päällä maaten. Myös terassin pylväät valmistuii pari päivää sitten ja voi että tuli hienon näköistä. Nyt mies ahertaa ulkona terassin aitaa. Sitten vielä katto...

Olemme noudattaneet aika kiltisti pihasuunnitelmaa, mutta joitain pikku muutoksia on toki tehty. Esimerkiksi pihasuunnitelmissa alaterassin ympärillä oli vain nurmikko ja siitä lähti ainoastaan polku varastolle. Se oli käytännössä vähän hankalaa ja päätimme laittaa terassin ympärille sepeliä, johon nyt mietimme joko liueskekiviä tai jotain muuta johon on mukava astua alas terassilta. Polku terassin ympärillä on tarpeen kun usein pihalla lykitään vaunuja tai kottikärryjä. Ja tulee sitä polkua käytettyä ilman niitä lykittäviäkin.

Muutamia kasvia on jätetty pois ja muutamia otettu mukaan. Rakastan hortensioita ja ostin kokeilumielessä pari pihalle.JOtenkin minulla oli käsitys että ne ovat vaativia, l'hes mahdottomia kasvattaa pihalla maassa suomen olosuhteissa. No netistä keskusteluja lueskeltuani se ei ehkä olekaan niin. On vaan löydettävä sopiva paikka. Laitoin toisen ruokailuerkkerin viereen ja se ei saa aurinkoa ihan 6 tuntia päivässä (hyvin lähelle kyllä) ja se ei kuki läheskään niin hienosti kuin tämä allaoleva jonka laitoin paahteiseen kohtaan takapihalle. Nämä Endless Summer hortensiat ovat NIIN kauniita ja nyt ainakin alkoivat kukkimaan kauniisti, joten toivottavasti ne asettavat meidän pihalle ja kukkivat siinä vielä monia vuosia..

 Endless Summer-hortensiat ovat ainutlaatuisia jalohortensioita niiden poikkeavan kukintarytminsä ansiosta. Endless Summer -hortensiat muodostavat kukkasilmuja sekä uusiin että vanhoihin versoihin, joten kukinta-aika on muita jalohortensioita pidempi. Ne kukkivat myös pohjoisemmissa olosuhteissa muihin jalohortensioihin nähden, koska ne eivät tarvitse edellisen vuoden kasvua kukkiakseen. Vaikka Endless Summerin versot paleltuisivat talvella, uudet kirkkaan vihreät versot kasvavat nopeasti ja muodostavat kukkia vielä samana kesänä. Hortensioiden upea ja värikäs kukinta ilahduttaa puutarhassa keskikesästä myöhään syksyyn saakka.

Eriitin onnistunut ratkaisu oli myös laittaa yrtit ihan terasin viereen kukkapenkkiin. Siinä on lahjaksi saatuja ja itse ostettuja/istutettuja. Olen tehnyt sitruunamelissasta, chilistä, omenaviinietikasta, sitruunamehusta, ruohosipulista ja öljystä ihanan marinaadin jättikatkaravun pyrstöille. Niistä on tullut ehdotottomasti tämän kesän paras grilliherkku. suosittelen!

Kukka-yrttipenkki, josta puuttuu vielä kivireunus. Ja pari kasviakin.

Ihanaa kun hellekelejä on viehdoin saatu ja uimarantaakin hyödynnetty.

Ihana ihana kesä, kunpa se olisikin endless summer :)

Miehelläkin alkoi loma ja niinpä ollaan otettu vähän välimatkaa kotopiiriin. Nyt oli onni ettei niitä lampaita ja alpakoita vielä ole tullut hankittua, koiran hoitoon vieminen oli niin paljon helpompaa :).
Olemme tehneet pikku retkiä sinnetänne, risteily Tukholmaan oli selvästikin mukavempi kuin odotin. Tai laivamatka siis, en ole risteilyihmisiä ja oli positiivisesti yllättynyt kuinka mukavaa siellä sitten olikin. A la carte puolen buffet oli ihana ja laadukas (se toinen ei, testasimme kummatkin) ja lapsille oli mukavasti ohjelmaa. Tukholman osalta homma meni ihan reisille, joten hyvä että edes laivalla oli mukavaa. Mietimme jo uutta matkaa ruotsiin autolla ensikesänä ja kenties siitä vaikka tanskaan. Että niin kivaa oli :).
Kotimaassa oli pakko käydä Ti-Ti nallea moikkaamassa Ikaalisten kylpylässä kun sitä oli tullut luvattua. Talo olimukava ja saimme siellä kulumaan melkein kokopäivän, kun välillä kävimme vähän Kylpylän puolella syömässä ja rannalla uimassa. Samalla retkellä piipahdimme Riihimäellä ja Pompotissa, joka on ollut toivelistallani aikapitkään. Olihan siellä kaikenlaista söpöä, muttei oikeastaan mitään ihmeellistä. Pikkuisen ylihintaista ja pikkuisen väsynyttä palvelua. Mutta oli varmaan päivästä kiinni. Vähän silti petyin. Kävimme myös lasten riemuksi Aarnivalkean satupihalla ja sepä oli erikoinen paikka. Viihdyimme sielläkin hyvän tovin ja lapset hihkuivat onnesta. Paikka oli rakennettu 0 budjetilla ja hyvällä mielikuvituksella. Ihan hauska, mutta ei hienohelmoille...jos asuttaisi lähellä niin varmasti voisi käydä uudestaankiin omien eväiden kanssa. Aidattu alue takasi että mukulat ei juosseet autojen alle ja olihan siellä kaikenlaista katsottavaa. Jotenkin ne heltiametsän hahmot oli kyllä minulle vähän liikaa...

Aarnivalkean satupihalla

Aarnivalkean satupihalla oli haltijapolku jossa tämänkaltaisia tyyppejä ja pari rajumpaakin. Lapset oli vähä ihmeissään ja me vielä enemmän :)

Sitten retkeiltiin kavereiden mökeillä Savonlinnassa ja Kouvolassa. Ja mikä helmi löytyikään Mikkelistä. Pysähdyttiin ihan sattumalta vaan vessaan...ja ehkä koko retken kaunein kahvila sekä muutakin nähtävää. Nimittäin Tertin Kartano. Suosittelen myös hienohelmoille :)! Vaatteiden Vintage myymäläkin "Vintti" oli hauska, vaikka en mitään löytänytkään. Herkkuja ostimme kyllä ja nautimme ihanat kakkukahvit. Innostuin kovasti myös Kartanon yrttitarhasta ja ideasta miten yrtit oli istutettu erilaiseen muotoon ja keskelle oli laitettu pieni kivetys puutarhatuolelja ja pöytää varten. Miksipä kasvimaan pitäisi olla ihan vaan suoraa riviä vierekkän. Siinäpä jotain mitä suunnitella tulevana talvena täälläkin. Nyt kasvimaassamme on vain lahjoituksena saatu kesäkurpitsat ja lipstikkaa. Muut yrtit ovat kukkapenkissä. Harmittaa ihan vietävästi etten ole ehtinyt katsella kesän puutarhaohjelmia, miksei ne voineet alkaa jo aikaisemmin -kuka sitä NYT kesällä istuu sisällä niitä töllöttämässä?

Tässä muutamia kuvia kartanosta,otettu heidän omilta sivuiltaan. Oma kamera makasi autossa alimaisena...

Yrttitarhan idea näkyy tässä. Luonnossa se oli paljon upeampi ja rehevämpi.

Oma puutarha alkaa näyttää jo puutrhalta. Nurmikko on  vihreää ja kukkapenkeissä kukkii jo vaikka mikä. Paljon on tehtävää, mutta nyt pihalla jo viihtyy ja siitä nauttii. Kunhan sateet hellittää menen ottamaan vähän kuvia...

Tämä kuva otettu viimeviikolla kun oli ne pari kuumempaa päivää...ja saatiin vihdoin testata lasten lahjaksi saama "sadettaja" (pieni ötökkä joka ruiskii vettä sinnetänne tuntosarvilla).
Nyt tämä emäntä menee tekemään Britakakun huomisille vieraille.

Mukavaa viikkoa!