synttärisuma

Kaikki lapset sekä minä olemme kaikki syksyllä syntyneitä ja siksipä koko syksy on yhtä juhlaa. Tosin viime vuodet se on ollut minulle yhtä stressiä ja itse kehiteltyä ylityöllistymistä. Olen ottanut kamalat paineet lasten synttäreistä ja päätin vakaasti että ensi vuonna otan ihan rennosti, enkä stressaa yhtään. Lasten synttäreitä on juhlittu erikseen niin kaverisynttäreinä ja sukulaissynttäreinä, joten tietty tuplastressit...ihan ilman syytä. Miten onkin saanut kehiteltyä itselleen kamalat paineet moisesta.

Tein kaikenlaisia hybermakeita tarjoiluja. Näyttivät makeilta ja maistuivat vielä makeammilta....

Tein elämäni ensimmäisen barbikakun. Ja koska se oli se eka niin enpä tajunnutkaan kuinka korkea kakusta olisikaan pitänyt tehdä. Ensi kerralla taidan rakentaa kakun levyistä. Koska korkeutta piti jostain kehitellä barbi-paralle lisää, tein sokerimassasta lisukkeen vyötäröstä alaspäin ja näpersin komeat karkkikoristeet päälle. Tämä ehkäpä teki mekosta niin oudon, ettei appiukko tajunnut edes että kakku oli olevinaan barbin hame. No kauneus on katsojan silmissä ja hahmottaminen näemmä myös, sillä itse oli kovin ylpeä tekeleestä. En oikeastaan ole kova näpertelijä, etenkään siinä synttäristressissä...joten tämä oli ihan huippusuoritus minulta. Ja onneksi saaja oli siihen oikein tyytyväinen. Se olikin pääasia :).

Lisäksi valjastin apulaiset auttamaan illan (lue yön) väsyneinä tunteina vielä cakepops kuorrutusten tekoon. Kuorrutus tehtiin candy melts-nameja sulattamalla. Ja ne kuivahtivat niin supernopsaan että siinä sai apurit laittaa vipinää dippailuun (minä sulatin nameja ja kaadoin strösseleitä, -myös maahan yhden purkin siinä soheltaessani). Olin innoissani pyöritellyt niin paljon cakepopseja, että iskin niitä ilman kuorrutusta lopulta myös pakkaseen ja sepä olikin kiva, sillä vanhimman lapsen kaverisynttäreihin ne oli helppo ottaa ja vaan dipata suklaaseen ja strösselit sirotella päälle.

Ja muffinseja olin myös leiponut muutaman satsin pakkaseen (sillä jo aiemmin jakamallani takuu varmalla reseptillä) ja ennen synttäreitä jäi vain koristelu. Vaaleanpunaisissa oli päällä tuorejuustoa ja mansikanmakuista tomusokeria (joka oli TOSI makeaa) sekä suklaakuorrutus jossa oli tuorejuustoa, tomusokeria ja vähän sulatettua suklaata (mmm tosi hyvää).

onneksi näissä oli vaaleanpunainen kuorrutus, ruskeana se olisi näyttänyt vieläkin enemmän koiran kakakalta..

kivat kukat Claes Ohlssonin muffinssikoriste-paketista.

Näiden hybermakoisten lisäksi oli tietty perusjuttuja myös..piirakkaa, täytekakkua, leivoksia, karkkia, sipsiä. Oi oi, ensi vuonna vähempikin riittää.

Se mitä aion tehdä seuraavillakin synttäreillä on laittaa hedelmiä ja vihanneksia PIP-kulhoihin. Niitä oli kiva itsekin popsia ja lapsetkin tykkäsi. Helppoja ja hyviä.

 ainiin ja tarjolla oli myös minihampurilaisia..ja ne oli kuulema TOSI hyviä. Harmi kun unohin kuvata ne.
ohje täältä. 

Stressaako kukaan muu synttäreistä? Se on harmillista kun onnistuu itse luomaan kamalat paineet ja sitten unohtaa nauttia siitä mikä on oikeasti tosi kivaa. Tässä päätin vakaasti parantaa tapani ja lopettaa turhan paineiden oton.

Täytyy muistaa lukea tämä postaus ensi syksynä ennen synttärisumaa :)