Eka yöpymisemme oli ns. perhehotelli. Ihan viihtyisästi sinivalkoisin ikean tuottein sisustettu ISO huone ja jollaintapaa liikuttavan henkilökohtaista palvelua. Ei moni Scandic pysty siihen. Saavuimme illalla paikalle ja sieltä tuli puhelinsoiton saatuaan eläkeikäinen mies avaamaan meille oven ja ottamaan meidät vastaan. Käytiin läpi mistä ollaan tultu ja mitä ollaan tehty viimepäivät. Lapset kertoi muumimaasta ja mies esitteli paikan. Ihana tulla paikkaan, jossa tuli tunne että meitä oltiin odotettu. Aamulla lähtiessämme jatkamaan matkaa aamupalaa tarjoillut tyttö juoksi perään ja antoi läjän esitteitä paikoista joista oli puhe että voisimme käydä katsomassa. Pieni vauvanviltti unohtui lähteissämme ja tekstiviesti tuli perään, jossa kerrottiin että viltti jäi. Kävimme sen sieltä vielä hakemassa, kun samassa kaupungissa palloilimme edelleen. Arvostan majoituksissa siisteyden ja hyvän aamupalan ohella henkilökohtaista, lämminhenkistä palvelua ja vielä vuosien päästäkin muistamme ne majapaikat joissa oli jotain muuta kuin ihan standardi hotellimeininki. Tässä(kin kohtaa voi sanoa että pienillä asioilla on iso merkitys.
Toinen yöpyminen oli Rimforsassa kauniissa kurssikeskuksessa. Rimforsa Strand kuuluu muuten Petit Hotel ketjuun, jonka muihin hotelleihin haluaisin myös päästä joskus yöpymään. Suomessa olevat petit Hotel-ketjun paikat ovat olleet myös kivoja. Westerby Gård on edelleen suosikkipaikkani, näistä eteläsuomen ravintoloista. Kaunis paikka ja hyvä ruoka. Palvelu on ollut peruslaatua ja ehkä siinä kohtaa vähän petraamista...mutta paikka on niin kaunis että sinne on aina kiva mennä. Rimforsa Strandissa palvelu oli iloista, ystävällistä ja henkilökohtaista. Ihana rantasauna jäi testaamatta, koska järvi oli siinä kohtaa niin syvä ettei lasten kanssa kuulema olisi ollut helppo mennä..mutta näytti kivalta. Ruoka oli hyvää ja huone kaunis (extra plus lehdistä, joita oli aseteltu pöydälle meitä varten yöpöydälle ja television puuttumisesta). Idean omaan puutarhaan sain, kun huomasin että pihallaolevan torpan aita oli tehty viinimarjapuskista. Kätevää.
Kolmas yöpyminen oli yhdessä Ruotsin Seurakunnan omistamassa linnassa (heillä on muutamia linnoja ympäri Ruotsia). Se oli erikoinen, osittain vaikuttava ja lasten kanssa loistava. Hinta oli kaikissa yöpymisissämme siinä 100-120e/ luokkaa koko porukalta. Kohtuullista minusta, ottaen huomioon tason -joka oli hyvä.
Vimmerby ja siellä Astrig Lingrenin maa oli tosi kiva kohde. Täytti kaikki odotuksemme ja jopa enemmän. Ehkä odotukset ei olleet korkealla, paikka yllätti NIIN positiivisesti. Kaikki toimi, ruoka oli hyvää (versus Lintsi, jossa se on edelleen yhtä kamalaa -ihan sama ketkä Välimäet siellä on olleet puikoissa. Kallista ja pahaa. yök.) ja teatterit laadukkaita. Suosittelen kaikille kaksikielisille perheille. Homma perustui paljon siihen että eri Lingrenin saduista esitettiin pätkiä ja sen jälkeen yleisö pääsi "lavasteisiin katsomaan ja juttelemaan henkilöiden kanssa". Joten ilman ruotsin kielen taitoa jää aika paljosta paitsi. Onhan siellä kiva varmaan lasten käydä ja katsoa ja paljon leikkipaikkoja jne., mutta kielen osaaminen antaa paljon lisää. Niin paljon paikassa oli myös nähtävää, ettei päivä riittänyt (versus esim. muumimaa, jossa päivä piisaa mainiosti :)). Harmi vaan että olimme varanneet yhden päivän ja sillä oli mentävä. Ehkä joskus vielä mennään uudestaan.
Yksi asia mikä autoillessa muutamia satoja kilometrejä Ruotsissa pisti silmiimme oli lehmien paljous. Herranjestas siellä oli lehmiä, joka mutkan takaa paljastui laidun missä lehmät (tai ehkäpä sonnit) ruohoa natustelivat. Suomessa näky on yhä harvinaisempi. Harmi. Toinen mikä pisti silmään oli lipputankojen paljous. Jokaisella torpalla nökötti oma lipputanko, jopa pikkuiselle rivaripihalle oli jossain tuuppaistu oma lipputanko ja jos salkoa ei ollut niin ainakin sellainen kepukka oven päällä, johon viirin pystyi laittamaan. Oli tosi kivan näköistä ja huomasin taas kuinka paljon liputuskulttuuri onkin kuolemassa Suomessa. Kenelläkään uusien talojen rakentaneista ystävistämme ei ole lipputankoa pihalla. Onko teillä? Jos on niin laittakaa kokemuksia, pliis.
Kun teimme pihasuunnitelmaa, kysyi pihasuunnittelijamme haluaisimmeko lipputangon. me katsoimme vaan silmät suurina toisiamme, eipä ollut tullut mieleen sellaista miettiä. No laitetaan sellaiselle ainakin paikka. Suunnittelija kertoi nykyään kysyvänsä kaikilta, sillä hän on huolestunut lipputankojen katoamisesta maisemasta. Kun kerroin äidilleni että lipputanko on suunnitteilla oli hänen eka kommentti että "älkää vaan itsellenne sellaista riesaa ottako, siinä on kamala homma laittaa lippu salkoon ja ottaa pois tiettynä aikana". Niinhän se varmaan on ja niin ne muutkin ajattelee ja siksi ne lipputangot katoaa. Ja se on tosi kurjaa. Niinpä meille se tulee, heti kun etupiha saadaan kuntoon ja tangolle on paikka. Ehkä ensi kesänä siis :)
 |
| Vimmerbyn Eemeli ja kumppani lavasteissa. Taustalla..kyllä LIPPUTANKO. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos mukavasta kommentista!