Niinpä meni vaput ja äitienpäivät. Ja kaikki vieläpä terveinä. Ihan ihmeellistä ja niin mukavaa. Nyt on ollut ihanaa kun on pystynyt päivisin tapaamassa ihmisiä/kerhossa/ulkona ja bloggailuun ei olekkaan enää riittänyt aika. Kesä tuli niin nopeasti että pelkäämäni mutalillupihakin jäi oikeastaan tulematta. Muta kuivui kovaksi lähes päivässä, eihän piha kaunis ole mutta ainakaan kotiin ei kulkeudu kengissä litratolkulla mutaa kuten pelkäsin. Eli elämä hymyilee :)

Olen innostunut kirjonnasta. Ajattelin aiemmin että SE nyt olisi viimeinen askare mistä minunlaiseni "nopeasti-valmista"-tyyppi innostuisi. Vaan japanilaisten kirjontakirjojen ansiosta olen oppinut että ihan pikkusilla jutuilla saa ihmeitä aikaan. Hankin ompelijan maailmasta laatikollisen erilaisia kirjontalankoja, langat eivät ole varmasti laadullisesti mitään huippuja, mutta minusta on mukavaa kun värivalikoima on heti kunnossa ja voin ilman suurempia ponnistuksia kirjailla mieleisiäni juttuja. Kun taitoa karttuu niin ehkä kannattaa lankojen laatuunkin panostaa.



Säilytän kirjontalankoja Ikeasta hankitusta maustelaatikosta(?), joka sopii siihen käyttöön mainiosti. Kun lankavyyhdin on avannut on se kerittävä kai jotenkin, minä olen kieputtanut langan pahvinpalasten ympärille, jotka leikkasin maustelaatikkoon sopiviksi.

Kirjonnan aloittamiseen ei paljoa vaadittu. Pari kehikkoa (isompi ja pienempi), kirjontalanka/lankoja, neula ja veteen liukeneva tussi (kuvioiden piirtämisen voi tietysti käyttää vaikka lyijykynää, silitettäviä kuvioitakin on olemassa ja ties mitä). Tussi on muuten minusta ihan huippu, käytän sitä ommellessakin.

Tein 2veelle juju-kirjan äärettömän helpolla kaavalla mekon. Kirjailin helmaan kukkia. Tulihan kokeiltua tälläistäkin, vaikkei ihan ehkä minun suosikkihameeni tullutkaan. Hameen omistaja oli siltikin tyytyväinen ja sehän se on pääasia.







Oma suosikkini kirjailussa on se ihan se perinteinen; pellava johon on valkoisella langalla kirjailtu. Harjoittelin vähän monogrammin tekoa, mutta eipä siitä mikään taidonnäyte taida tulla. Suunnitelmissa olisi tehdä makuuhuoneeseen tyynynpäälliset sekä minun että miehen nimikirjaimilla. Voi olla että tyydyn vain yhteen tyynyyn :).



Nyt kun kesäkelit ovat tulleet ja lapset terveitä, on mies päässyt ulkotöiden pariin. Terassia on nyt nakuteltu muutama ilta ja voi että odotan sen valmistumista. Eilen illalla mies muurasi aurinkoterassin (sen osuuden jossa ei ole katosta) pohjan ja toiveet terassin valmistumisesta tänäkesänä ovat todella korkealla.


Ihan vaan loppusilausta vaille oleva terassi

Pääsiäinen

Pääsiäinen meni -jo liiankin tutuissa merkeissä -sairastellessa. Niin jäi mummolareissu väliin ja miehen rakennuspuuhatkin aika vähille. Nyt pikkuiset jo paranemaan päin, mutta montapäivää kovaa kuumetta ja toisella korvatulehdus oli pääsiäisloman agenda.



Vaan hyvää pääsiäistä ehtii vielä tämän päivän toivottaa :). Tässä siis toivotukset.



Munat värjäsin keittämällä elintarvikevärissä. Vihreä ei oikein onnistunut, mutta tämä punainen oli todella kaunis.



Aika vaatimattomat oli pääsiäisherkut ja koristelut meillä. Risut ja mämmiä.
Ehkä ensi vuonna sitten isommilla panoksilla tähänkin juhlaan.

Ja hei ei ensi viikolla on jo vappu. Pitäisi keksiä jotain kivaa, olisiko se vaikka picnic omalla pihalla. Mitään isoja kekkereitä en jaksa järkätä ja kaupunkiin pienten kanssa lähteminen ei houkuta yhtään. Onneksi emme kumpikaan ole vappuihmisiä ja paineet sen juhlimiseen ovat aika pienet.

Kevät on tullut ja on ihana katsella ikkunasta kun pihalla kuljeskelee eläimiä. Voi olla, että ihana ei ole se sana jolla kuvailen tunteitani kun saan kukkapenkit laitettua ja katselen näitä eläimiä ikkunasta. Mutta nyt, kun ulkona on vain mutaa ja heinää (ja raksaromuja), niin kauriiden ja pupujen katselu on ihan mukavaa.



ps. Tallinanmatka varattu -jipii, kaikki vinkit tervetulleita. Etenkin hyvät antiikkiliikkeet kiinnostaisi, mutta muutkin vinkit tervetulleita.

Pientä

Olen innostunut ompelemaan pikkuisia roikkuvia juttuja. Aiemmin laittelin roikkumaan juttuja pääasiassa jouluna, mutta nyt tuntuu että on mukava sirotella pikkuisia juttuja ympäri vuoden. Kyllä alan tosiaan olemaan kuin se miljonääriäiti joka sirottelee tupsuja -anteeksi tasseleita- joka nurkkaan, myönnetään. Pelottavaa.

Aiemmin tungin pikkujuttuni täyteen vanua, mutta nyt huomasin että nehän on mukavia ihan littananakin. Yhden linnuista rintaan kirjailin "E" ja annoimme sen tänään 3-vuotiaalle synttärisankarille jonka nimi alkaa kyseisellä kirjaimella. Ihan mukava pakettikortti siis.







Ihanaa aurinko paistaa.
Pihallamme oli äsken kaksi peuraa ja kaksi kurkea. Eikös se ole onnelista fengshuita kun on parillinen luku kaikkea. Ainiin ja yksi haukka, mutta ehkä senkin kaveri oli jossain piilossa ;).

Terveisiä Porvoosta

Olipas mukava viikonloppu. Kävimme Porvoossa vanhassa kaupungissa haahuilemassa ja Haikon Kartanossa nukkumassa. Mukana oli vain yksi lapsi ja hänkin osasi käyttäytyä aika hienosti (paitsi illalla ravintolassa, kun meidän oli tarkoitus syödä hyvin ja hienosti. Ens kerralla vaan McDonalsiin, ei ehkä kannata satsata kun mukana on alle metrinmittaisia ruokailijoita).

Ostimme kaikkea kivaa pientä. Koska khh oviin tulee nupit, on niitä helppo muuttaa. Niinpä ostin jo vaihtonupit. Ja olisin voinut ostaa vaikka vaihtonupeillekin jo vaihtonupit, niin mukavia tuli joka kaupassa vastaan.

En muuten tiedä oliko se keväinen ilma vai mikä, mutta jokapaikassa saatiin niin hyvää palvelua. Etenkin Sasu's Playhousessa ja matkan varrella kodin Anttilassa (siellä se oli jotenkin NIIN yliystävällistä, että hetken jo mietin olenko jossain piilokamerassa. Kylppäri osastolla myyjäpoika oikein juoksi luokseni ja kyseli voisiko mitenkään auttaa...siis Kodin ANTTILASSA. Ja sama juttu astiaosastolla. Ihan huippua. Pisteet Anttilalle.)


Nupit Sasu's Playhouse. Sieltä löytyy aina jotain kivaa.


Ihana kulunut nuppi. Jostain Vanhan kaupungin liikkeestä, enpä muista enää minkänimisestä.


Ja sitten tietty oli ostettava jotain kivaa keväistä itselle ja naulakko.

Vintage-paita KappAhl:ista ja muutama kesäinen huivi kaveriksi. Ja naulakko :)

Voi että kaipaan naulakoita. Niitä ei ole ikinä liikaa. Joku tykkää kengistä, mutta minä naulakoista. En tosiaankaan pysty elämään ilman niitä, nyt aletaan olemaan ihan äärirajoilla siis -meillähän ei ole kuin yksi kutunen naulakko kuistilla. Se ei tosiaankaan piisaa.
Inhoan kaikkia myttyjä joita ilmestyy jokaiselle tuolille, sohvalle ja erään nuoren neidin lattialle ihan sekunnissa. Naulakko siis hankittu ja nyt vaan toivotaan että sen saisi pikaisesti kiinni kuistille. Toinen olikin jo odottamssa kotona nuoren huoneeseen. Mutta tiedättehän kuinka paljon rohkeutta se niiden reikien tekeminen vaatii. Paljon ja sitä on nyt kerätty.



Mukavaa & aurinkoista viikkoa!

Paitapuserosta mekoksi

Vein kirppikselle myyntiin vanhoja vaatteita. Pääasiassa lasten. Muutaman kympin voitto laittoi pohtimaan oliko se vaivan arvoista. Teen ihan suosiolla nuhjuisista yksilöistä rättejä, mutta niistä muutaman kerran käytetyistä haluaisin jotain muutakin kuin kierrättämisen ilon. Kaipaisin sellaista kierrätyskamua, jolla olisi 2v poikalapsi, jonka pieneksi jääneet vaatteet vaihtaisin alle 2v tytön vaatteisiin (niin hänellä olisi siis sellainen vuoden vanha tyttö). Edellytys olisi että meillä olisi samanlainen vaatemakukin. Hmmm aika hankalaa. Mutta jatkan etsimistä.

Vaikka minulla on kaksi tytärtä, on heillä niin iso ikäero ettei vaatteita oikein jaksa säilyttää odottamssa toisen kasvamista. Mutta nytpä tuunasin ison tytön paitapuserosta pikkutytölle sopivan kesämekon. Kävi helposti ja tulos oli yllättävän hyvä. Valitettavasti mallekiini ei ollut poseerauspäällä, joten tässä läjä melkein onnistuneita otoksia.







Ajattelin laittaa ihan kunnon ohjeistuksen kuinka homma hoitui. Mutta ajanpuutteen vuoksi, tässä ihan vaan nopeasti..leikkasin kaulukset pois. Asettelin tytönmekon kaavat paitapuseron päälle ja leikkasin niin että pystyin hyödyntämään napitukset ja olkapäällä olevat kaarrokkeet. Ompelin olkasaumat. huolittelin kädentiet & pääntien vinonauhatyyppisellä nauhalla jota sattui kaapissa olemaan kerätolkulla. Ompelin eteen fiilispohjalla laskokset eteen ja ruutunauhan taakse. Siinä se.

Kodinhoitohuone

Jipii, putkimies pääsi vihdoinkin käymään ja nyt on kodinhoitohuoneessa jo yksi hana toiminnassa ja rättipatterikin seinällä. Tervetuloa kevät ja muta!
Kaapit ovat olleet ilman vetimiä. En vaan ole löytänyt sopivia.
Tilasin kerran netistä vetimet ja sen jälkeen netistä tilaamisen kynnys nousi kattoon. Onneksi tilasin vain yhden vetimen, sillä se oli aivan järkyttävä livenä.
Vaan nyt tilasin nuppivetimet. Rohkaistuin ja ajattelin että voihan ne nupit sitten helposti vaihtaa. Vetimet on hankalampia kun pitää löytää uudet samankokoisella ruuvinvälillä (tähän varmasti joku oikea termikin).
Vaan nyt on nupit tilattu ja mieli odottava.


Tilasin tälläiset numerolliset nupit. Niitä löytyy täältä.

Kodinhoitohuone on kyllä paikka joka voisi olla vähintään 20m2. Niin paljon kaikenlaista tapahtumaa ja roinaa siellä pitäisi mahtua tekemään ja säilömään. Vaan tuo meidän khh on aivan mainio kunhan saadaan terassi valmiiksi ja sinne pääsy näin myös ulkokautta. Ja ne kaikki raksakamat tietty pois sieltä.



Keskuspölynimuri on minusta ollut tosi kätevä. Mutta letkun on oltava helpossa paikassa, jotta sitä tulisi otettua riittävän usein käyttöön. Niinpä säilytän nyt ainakin toistaiseksi letkua isossa korissa heti khh oven vieressä. Näin se on sekunnissa toimintakunnossa. Ja kun korin kannen sulkee se on ihan soma sisustus juttu. No tuo varsihan ei sinne sovi.... missä te muut pidätte letkujanne?

verhoja ja väripterapiaa

Kuten jo kerroinkin olen saanut lastenhuoneen ja yläkerran aulan verhot valmiiksi. Aulan verhoihin täytyy keksiä vielä joku juju. Nyt siellä ihan vaan valkoiset rullakapat. Kaipaa vielä sitä "jotain".
Mutta lastiksen verhot tulivat valmiiksi ja olen niin tyytyväinen. Sekä siihen miltä ne näyttävät, että mitä ne maksoivat. Kerrankin pystyin hyödyntämään vanhoja varastojani verhoissa ja ruudulliset kankaat ovat siis komerosta. Vain tuon kuviollisen ostin ja sekin oli niin superhalpa ettei 4 verhoon kulunut kuin alle 10e. Pitsitkin löytyi varastosta.





Ainoa harmi oli ettei verhorenkaita ollut tarpeeksi, joten verhojen asettelu kauniisti ei oikein onnistunut. Renkaita tilattu, nyt vaan ootellaan koska ne saataisi :)

Vaaleanpunaisen kaipuu on nyt jotenkin niin voimakkaana päällä että yritin vähän katsastaa mistä se mahtaisi kertoa. Uskon vahvasti siihen että värit vaikuttavat ihmiseen, toisiin enemmän ja toisiin vähemmän. Uskon myös että värimieltymykset ovat merkki jostain. Minulla on kirja aiheesta nimeltä "parantava sateenkaari". Vähänhän se on hömppä, mutta on siinä paljon hyviäkin juttuja joihin uskon. Suosittelen lukaisemaan, löytyy varmaan useimmista kirjastoista ja kertoo siis värien vaikutuksesta pukeutumisessa/sisustamisessa yms.

Tässä vähän mitä netistä löytyi vaaleanpunaisesta

Pukeutumisopas: Vaaleanpunainen viestii lempeyttä ja empatiaa. Se korostaa naisen feminiinistä puolta, ja joka naisella pitäisi olla jotain vaaleanpunaista.

Väriterapeutti: Vaaleanpunainen liittyy epäitsekkääseen rakkauteen, lempeyteen ja hoivaamiseen. Sillä on rauhoittava vaikutus ja se tuo lohtua tunne-elämään.

Lähde HS
No pukeutumisessa minulla on aika vähän vaaleanpunaista. Pari huivia.

Tummat ja kylläiset värit siis kiihdyttävät, ja kirkkaat ja haaleat värit rauhoittavat. Tästä johtunee se, että aggressiiviset pidätetyt rauhoittuvat hetkellisesti vaaleanpunaisessa sellissä, ja että käden puristusvoima on suurempi sinistä kuin vaaleanpunaista väriä katsottaessa: tyypillinen vaaleanpunainen on kirkkaampi ja haaleampi kuin tyypillinen sininen. Kirkasta ja haaleaa punaista katsoessa voi siis rauhoittua ja kylläistä tummansinistä katsoessa kiihtyä.

Vaaleanpunainen vetää puoleensa, jos - haluat, että sinua hellitään / haluat keskittyä lähimmäisiin ja maapallon hyvinvointiin.
No tätä kyllä haluan. Täytyy keskittyä tuohon maapallon hyvinvointiin paremmin, se on jotenkin unohtunut :). Tai hei, ollaanhan me kierrätetty nykyisin huimasti tunnollisemmin kuin ennen.

Ja jostain syystä en tykkää kovastikaan vihreästä, sellaisesta kuusen vihreästä siis. Ja siitä väriterpia sanookin:
Vihreän inho kertoo siitä, ettei arkipäivän elämä kiinnosta.
Ja niin oikeassa on, ei tosiaankaan. Siksi keskitynkin vain juhlimaan :) ja näemmä tiedostamatta olen yrittänyt asia korjata, sillä sisustusemme päävärihän on ehdottomasti ruskea:

--
Kaipuu ruskeaan kertoo ongelmista arkipäivän elämässä; ruskealla värillä voidaan auttaa 'laskeutumaan maan tasalle', kohtaamaan arjen ongelmat ja siten helpottamaan oloa.
lähde: coloria net


Yritän mennä nyt kohtaaman arjen ja laskeutumaan maan tasolle tuonne pesukoneen ääreen, jossa minua odottaa täysilasti puhtaita vaatteita.

Ihanaa ja värikästä viikkoa kaikille!